Minnan nettikolo.

Tilasin Hairstoresta kolme purkkia hiusvahaa ja sain ne käsiini viime viikon lopulla. Tein tilaukseni siis juuri sopivasti ennen heinäalen alkamista. Jokainen vahapurkki sisälsi eri merkkistä vahaa tai muuta tukka-ainetta. Opiskeluaikoina ei pystynyt ostamaan kampaamotuotteita vaan piti kituuttaa huonoilla markettiaineilla, mutta tämän vuoden puolella, koska on ollut mahdollisuus, olen yrittänyt panostaa muotoiluaineisiin. Jos tukka on huonosti, päivä sujuu huonommin. En ole hiusmuotoilun asiantuntija, mutta lyhyiden hiuksien (omieni) sokimisesta minulla on kymmenen vuoden kokemus. Erilaiset vahat ja pastet ovat tulleet tutuiksi.

Tilaamistani tuotteista ainoa ennestään tuttu oli Osis+ 4-play, joka sopii hyvin lyhyeen tukkaan. Se on valkoista voidemaista pastea, joka tarjoillaan pienestä pumppupullosta. Aineen pitäisi kestää uudelleenmuotoilua (kostutus ja muotoilu), mutta tämä ominaisuus ei mielestäni siinä oikein toimi. 4-playssa on keskivahva pito - juuri sopiva haituviini - eikä se jätä hiuksia rasvaisen näköisiksi. 4-playn purkki on uudistumassa punaisesta metalliseen. Toivon mukaan tuote itsessään pysyy samanlaisena. Tuoksu on mieto ja sopii sekä miehille että naisille.

Ensimmäinen tuntematon tuote on tyylikkään retrosti pakattu Dax Waxin Short and Neat -vaha. Selosteen mukaan se sisältää hoitavia öljyjä ja tekee hiukset terveen ja kiiltävän näköisiksi. Short and Neat on melkein kirkasta hyytelömäistä ainetta. Se tuoksuu - ne ole vielä päättänyt kummalta enemmän - joko luonnollisen kookosmaiselta tai mummoaineelta. Jo toisella käyttökerralla onnistuin saamaan tukkani näyttämään melko kivalta. Ensimmäinen oli ihan katastrofi ja hiukseni näyttivät täysin rasvaisilta ja likaisilta. Tällä saa tukkaan pientä raskautta ja luonnollista jämäkkyyttä. Mielestäni unisex-tuote.

Toinen itselleni uusi tuote on Cutrinin Chooz Messy Mud. Saven näköinen kuituvaha tuoksuu ihanan hedelmäiseltä, omenalta tai päärynältä tai vastaavalta. Vaha on juuri sopiva pieneen muotoiluun ja latvojen laittamiseen. Oikealla tekniikalla hiukset eivät jää likaisen rasvaisiksi, mutta kiiltoa vaha antaa. Karsastan hieman kiiltoa antavia vahoja, koska en osaa käyttää niitä ja ne eivät tunnu sopivan hiustyypilleni. Tämä kuitenkin tuntuu hyvältä, kunhan muistan käyttää maltilla.

Kaapista löytyy lisäksi aiemmalta tilauskerralta Osis+ Mess Up -mattavahapurkki, joka on vähän kuin savea. Se on melko voimakas eikä jätä hiuksia rasvaisen näköisiksi. Mess Upin kohdalla tosin ongelmana on joskus, että varsinkin todella lyhyt tukka saattaa tulla luonnottaman pörröisen näköiseksi. Olen kuitenkin aina pitänyt Mess Upista, se on melko varma valinta omalla kohdallani. Se tuoksuu mielestäni hyvältä. Tuoksun perusteella se on naisten tuote.

Greenpeace on jälleen arvioinut elektroniikkavalmistajien vihreyttä ja listannut 18 huippuvalmistajaa parhausjärjestykseen. Listan kärjessä ovat matkapuhelinvalmistaja Sony Ericsson ja elektroniikkavalmistaja Sony. Suomalainen Nokia tippui tällä kertaa kolmanneksi, koska sillä on ongelmia puhelinten kierrätyksen kanssa.

Japanilainen Nintendo oli selvästi muita huonompi ja jäi listan viimeiseksi vaivaisella 0,8 pisteen saalilla. Microsoft jäi toiseksiviimeiselle sijalle 2,15 pisteellä. Maksimipistemäärä oli 10. Sony Ericsson ja Sony saivat 5,1 pistettä ja Nokia 4,8. Trendikkäitä musiikkisoittimia ja tietokoneita valmistava Apple jäi 11. sijalle keräten 4,1 pistettä.

Apple sai moitteita energiankäytöstä ja kiitosta siitä, että tuotteista löytyy yhä vähemmän vaarallisimpia kemikaaleja. Nokia oli hyvä uusiutuvien energialähteiden käytössä. Sony Ericssonin ja Sonyn tuotteista löytyy vähiten vaarallisimpia kemikaaleja, mutta Sony Ericsson on huono kierrätyksessä. Sony on lupautunut leikkaamaan kasvihuonepäästöjään. Microsoft sai nuhteita energiankäytöstä.

Kuvat: Sony ja Sony Ericsson.

Oman netbookin hankinnassa MSI Wind U100:n ja Acer Aspire Onen kanssa taistelee - tällä hetkellä selvänä ykkösvaihtoehtona - Asus EEE PC 901, joka on jo julkaistu Yhdysvalloissa (saatavuus nolla) ja Aasiassa. 1. heinäkuuta 901 julkaistaan Iso-Britanniassa ja sen jälkeen toivottavasti pian myös muualla Euroopassa.

Asus on se firma, joka varsinaisesti aloitti miniläppäri villityksen OLPC-projektin jälkimainingeissa. Ensimmäisen EEE PC:n julkaisun jälkeen EEE-läppäreitä on markkinoitu sekä miehille, naisille että lapsille. Keväällä bongasin naistenlehdestä lyhyen artikkelin “tulevasta söpöstä, karkinvärisestä pikkukannettavasta, jossa on pinkit kannet”.

Asus-mallit

EEE PC 901 on samaa tuoteperhettä Asuksen aiempien EEE PC-miniläppäreiden kanssa. Ensimmäinen EEE oli mallinumeroltaan 700. Sen jälkeen on tullut Elisan ja Saunalahdenkin myymä 701 ja 901:n aiempi versio 900, jonka julkaisusta ei ole vielä montaakaan kuukautta. Tulossa on lähiaikoina myös 10-tuuman näytöllä varustetut 1000H ja 1000. Mallinumeron ensimmäiset numerot viittaavat muuten kannettavan näytön kokoon: 700/701-kannettavissa on 7 tuuman näyttö, 900/901-kannettavissa on 9 (8,9) tuuman näyttö ja siis tulevissa 1000(H)-kannettavissa (noin) 10 tuuman näyttö.

Asuksen netbookit ovat alusta lähtien näyttäneet jämäköiltä ja (kuulemma) tuntuneet laadukkailta. Kilpailijoista poiketen läppäreiden sisällä on vain hyvin vähän kovalevytilaa, joka onkin sitäkin kestävämpää flash-tekniikalla toteutettua SSD-muistia. Se ei siis mene rikki tärähdyksestä. Tallennustilaa voi jatkaa helposti SDHC (SecureDigital High Capacity) -muistikorteilla. Tulevissa 1000H- ja 1000-malleissa tallennustila tulee poikkeuksellisesti olemaan reilusti suurempi (40 Gt SSD ja 80 Gt perinteinen mekaaninen kovalevy).

Ensimmäiset EEE:t painoivat hitusen alle kilon, 901 puolestaan 1100 grammaa. 1000-sarjan koneet painavatkin sitten jo melkein 1,5 kiloa, mikä alkaa olla aika paljon siihen verrattuna, että netbookit ovat pieniä ja keveitä. Vaikka tallennuskapasiteetin puolesta 1000-sarjan koneet olisivat houkuttelevia, paino rankkaa ne minun valinnastani ulos.

Pienempiä EEE-kannettavia on saatavilla vain Asuksen räätälöimällä Linux Xandros -käyttöjärjestelmällä, mutta 900:sta lähtien vaihtoehtona on ollut myös useimmille tuttu Windows XP Home. Youtube-videoiden ja arvosteluiden mukaan alkuperäinen räätälöity Linux (kuva yllä) on helppokäyttöinen ja toimii ongelmitta, joten sen vuoksi ei kannata jättää EEE:tä ostamatta. Alkuperäisen käyttöjärjestelmän tilalle voi myös asentaa muita Linux-versioita, kuten Ubuntun tai Kubuntun. Näistä on myös julkaistu nimen omaan EEE:lle muokattuja versioita, jotta käyttöönotto olisi mahdollisimman helppoa.

901

EEE PC 901:sta tulee myyntiin kaksi versiota: 12 gigatavun tallennuskapasiteetilla varustettu XP-versio, ja Xandros-versio, jossa on 20 gigatavua tallennustilaa. Muuten koneiden tekniset ominaisuudet ovat samat: 8.9″ näyttö (1024×600), 1 Gt käyttömuistia, Intel Atom N270 prosessori (1.6 GHz), langaton verkkokortti (b/g/n), Bluetooth, muistikortinlukija, web-kamera ja 3 USB-porttia. Koneissa on myös prosessorin yli- ja alikellotus-nappi, jolla voi säädellä koneen tehoa ja sitä myöten virrankulutusta.

Tällä hetkellä kääntyisin ilman muuta Linux-version puoleen - ihan jo pelkästään tallennustilan vuoksi. Lisäksi Linux on alkanut kiehtoa niissä määrin, että haluan kokeilla sitä. Varsinkin tällaisessa tilanteessa, kun se on jo valmiiksi muokattu ja säädetty toimivaksi. Linux kun tunnetusti on komentorivillä kikkailua ja - varsinkin - ajureiden kanssa tappelua. Tämä on siis täysin Linux-kokemattoman henkilön mielikuva, joka on muodostunut muita seuraamalla ja foorumeita lukemalla. Alkuperäisen Xandroksen lisäksi tahtoisin kokeilla muista EEE:lle räätälöityjä Linux-versioita, eeeXubuntua ja Ubuntu EEE:tä. Nykyiset julkaisut tosin eivät taida toimia tulevassa 901:ssa vaan niistä pitää odottaa päivitettyjä versioita - tai sitten täysin uusia jakeluja.

Arvosteluja: Laptopmag.com on testannut 901:n XP-version ja Trusted Reviews Linux-version.

Tulevia värejä

Blogeissa ja foorumeilla on pyörinyt kuvia tulevista 901-värivaihtoehdoista (alla). Joukossa on kukkasin koristeltu pinkki, lehdillä koristeltu lime, ympyröin varustettu valkoinen ja hilseen näköisin pistein kuvioitu musta. Kuviointi jatkuu myös näppäimistön puolella. Näiden saatavuudesta ei ole mitään tietoa, aluksi tarjolla on vain kiiltävän mustia ja valkoisia 901:sia.

Kuvat: Blogeee.net ja Trusted Reviews.

Hups, tulipa kirjoitettua pitkästi…

Kalifornialaisen elektro-indiebändi Uh Huh Herin esikois-kokopitkä, Common Reaction, on ennakkotilattavissa bändin nettisivuilta. Postikuluineen levylle tulee hintaa 15,45 dollaria eli alle 10 euroa nykyisen kurssin mukaan.  Aiemmin bändi on julkaissut 5 kappaleen EP:n digitaalisesti. Uusi levy julkaistaan 19. elokuuta (2008) ja toimitusajaksi lupaillaan 3-4 viikkoa. Ennakkotilaajat saavat levystä henkilökohtaisesti signeeratun version. Toivoa siis sopii, että levy tulee perille asti!

Viime viikon lopulla levyä tilatessani kohtasin erikoisen ongelman. Painettuani tilauksen jatkamisnappia, syöttämäni tilaustiedot eivät välittyneet sivustolla vaan “tarkista tiedot ja lähetä tilaus” -kohta näytti pelkkiä tyhjiä rivejä. Lopulta ongelmaksi paljastui sukunimessäni olevat ä-kirjaimet. Sain lähetettyä tilauksen, kun en käyttänyt skandeja. En ole tarkistanut luottokorttitapahtumistani, onko suoritus kirjautunut. Pankit ovat yleensä aika tiukkoja ja vaativat, että annetut nimi- ja osoitetiedot ovat täsmälleen oikein. Toivottavasti parit puuttuvat pisteet ei haittaa menoa ja saan levyn syksyllä käsiini.

Bändin muodostavat näyttelijä/muusikko Leisha Hailey ja Camila Grey. Alla Leisha ja kitara:

Sateinen juhannus, sitä ne ovat lupailleet koko alkukesän. Tänäänkin aamulla satoi, mutta iltaa kohti taivas selkeni ja nyt on jopa aurinkoista, vaikka kello näyttää jo iltaa. Me aloitimme juhannuksen elokuvissa käynnillä. Se olikin sitten ainoa suunniteltu tapahtuma tämän vuoden juhannuksen varalle.

Kävimme katsomassa Oulun Plazassa korttipelielokuvan 21, joka oli ennakkonäytöksessä Finnkinon Superpäivillä. Varsinainen Suomen ensi-ilta on sunnuntaina 22.6. Elokuva menestyi kevättalven aikana Pohjois-Amerikassa melko hyvin. Oletettavaa on, että menestyksen takana on nykyinen pokerihuuma.

En ole koskaan pelannut pokeria rahasta enkä rikastumisenkaan houkuttelemana aio sitä aloittaa. Pokeri- ja korttipelielokuvia on kuitenkin kiva aina silloin tällöin katsoa. Esimerkiksi keväämmällä vuokrasimme Lucky You‘n vuodelta 2007. Siinä Eric Bana mittelee suuressa pokeriturnauksessa muun muassa isäänsä vastaan. Kasinotunnelmassa on jotain mukaansatempaavaa, vaikka oikeassa elämässä moinen neonvalojen loiste ei houkuttele.

Elokuvaa 21, jonka pääosissa ovat muun muassa Kevin Spacey, Kate Bosworth ja melko tuntematon Jim Sturgess, tuli lähdettyä katsomaan ihan hetken mielijohteesta nähtyäni elokuvan trailerin. Elokuva näytti trailerin perusteella melko perinteiseltä high school-/college-draamalta, mutta trailerin loppua kohti tunnelma tiivistyi panosten käydessä kovemmiksi. Elokuva täytti - ylitti - odotukset. Se oli täynnä jännitystä, villiä Las Vegas-tunnelmaa, kortteja, chippejä, nörttejä, suunnitelmia ja korttien laskemista. 21 kertoo viidestä MIT-yliopiston opiskelijasta, jotka matematiikan professori on kutsunut erikoistiimiin, joka harjoittelee black jackia ja korttien laskemista. Elokuvaa tahditti soundtrack, jossa oli mukana esimerkiksi remixattu The Rollings Stonesin ‘You Can’t Always Get What You Want’.

Kuvat: OutNow.ch.