Minnan nettikolo.

Acer Aspire One on ollut Suomessa saatavilla tämän viikon alusta alkaen. Käyttäjien ensimmäisten kokemusten ja kommenttien perusteella koneessa on joitain huonoja ominaisuuksia/suoranaisia ongelmia.

Kyseessä on siis 8.9″ näytöllä varustettu miniläppäri, jossa on Intel Atom -prosessori, 512 Mt emolevylle kolvattua muistia (ja lisäksi muistislotti, johon voi asentaa maksimissaan 1 Gt:n RAM-muistin) ja 8 Gt SSD-tallennustilaa. Käyttöjärjestelmänä toimii Fedora-pohjainen Linpus (englanninkielinen). Suomesta ostettavissa koneissa on nordic-näppäimistö, eli äät ja ööt on merkitty ja erikoismerkit ovat oikeilla paikoilla.

Käyttäjien kommenttien mukaan uutuusläppärissä on seuraavia ongelmia:

• Lisämuistin asentaminen on vaikeaa, koska kone pitää käytännössä purkaa palasiksi, jotta pääsee käsiksi vapaaseen muistislottiin (kuvallinen ohjeistus). Tämä oli jo ennestään tunnettu ongelma.
• Koneen SSD-levy on/saattaa olla hidas, varsinkin kirjoittaessa ja XP-käytössä. Oneista on löytynyt kahden merkkisiä SSD-levyjä, joista Samsung on ilmeisesti nopeampi kuin Intel. Jkkmobilen blogissa on ohje näpertelijöille, miten Onen SSD-levyn voi päivittää nopeampaan ja suurempaan.
• Koneen tuuletin pitää melko suurta meteliä ja surinaa.
• Vaikka näppäimistön tarrat viittaavat suomalaiseen näppäimistöasetteluun, suoraan paketista nostettuna näppäimistöstä ei saa irti ääkkösiä ja erikoismerkit ovat vinksallaan. Pelkän input-kielen vaihtaminen asetuksissa ei riitä.

Tilapäisratkaisu näppäimistöongelmaan (häviää seuraavan käynnistyksen yhteydessä):

Terminaaliin (Files > My Documents >File > Terminal / alt+F2 > xfterm4) komento:

setxkbmap fi

Pysyvä ratkaisu näppäimistöongelmaan:

Terminaaliin (Files > My Documents > File > Terminal / alt+F2 > xfterm4) komento, jolla avataan /usr/bin -hakemistossa oleva xkb_plugin_set_xorg.sh -tiedosto mousepad-nimiseen tekstieditoriin:

sudo mousepad /usr/bin/xkb_plugin_set_xorg.sh

Viimeiselle riville (XkbLayout) us:n tilalle fi, us > tallennus.

Tämän jälkeen terminaalissa komento, jolla avataan /etc/X11 -hakemistossa oleva xorg.conf -tiedosto samaisella mousepad-tekstieditorilla:

sudo mousepad /etc/X11/xorg.conf

Keyboard layoutiin us:n tilalle fi, us > tallennus. Koneen uudelleenkäynnistämisen jälkeen näppäimistöstä löytyy oikeasti suomalainen/skandinaavinen asettelu.

Hyviäkin puolia Acer Aspire Onesta löytyy:

• Näytön kuvanlaatu on hyvä, mutta kiiltävä pinnoite aiheuttaa heijastuksia ja kerää sormenjälkiä.
• Näppäimistöllä on mukava kirjoittaa.
• Linpus toimii kuten sen on tarkoitus toimia, kunhan vain ratkaisee näppäimistöongelman.

Noniin, loma pehmentää pään. Hankin eilen Asus Eee PC:n. En tosin ollenkaan sitä mallia, jota alunperin aioin. 901 20G (Linux-malli) tuntui viivästyvän, viivästyvän ja viivästyvän, joten katselin ensin hieman vanhemman 900 20G:n perään ja lopulta eilen päätin, että 701 4G riittää minulle oikein hyvin. Eee on minulle kakkoskone (perheen kolmoskone), joten sen ei tarvitse olla maailman tehokkain. Surffailu ja blogin päivitys, ja sähköpostit ja (todella) kevyt pelailu matkoilla ovat sen pääasiallinen tehtävä.

Lopulta myös hinta oli melko ratkaiseva: maksoin 701:stä 255 euroa, 901 20G maksaa Suomeen toimitettuna tällä hetkellä noin 430 euroa, ja 900 20G olisi maksanut 360 euroa. Näytössä menetin 2 tuumaa ja tallennustilassa 16 Gt, jonka kompensoin 45 euron A-data 16 Gt SDHC-kortilla. Voitin desingissa ja painossa (100 g). Näppäimistö on yhtä hyvä/huono kaikissa malleissa (1000-sarja pois lukien).

Pienestä pahvilaatikosta löytyi netbookin lisäksi 4400 mAh:n akku, matkapuhelimen laturia muistuttava virta-adapteri, neopreeni-sleeve, pikaopas, käyttöopas, palautuslevy ja tukilevy. Ohjeistus on suomeksi.

Alla olevassa kuvassa Eeen akku on jo paikoillaan, mutta näytönsuoja ja näppäimistön suoja ovat paikoillaan. Siinä se on, uusin leluni. \,,/

Käyttöönotto oli todella nopea prosessi. Lukaisin pikaohjeen läpi ja käynnistin koneen. Sivuhuomautuksena: pikaohje on erittäin riittävä, vaikka siinä olikin jonkin verran virheitä. Itse käyttöopas on kattava esittely Eeen helppokäyttöliittymästä, mutta saman infon sai myös selailemalla käyttöliittymää muutamia minuutteja.

Ensimmäinen käynnistyminen virtanapin painamisesta kesti 1 minuuttia 53 sekuntia. Käyttöönottoasetusten (nimi, salasana, aikavyöhyke ja aika) syöttämisen jälkeen kone käynnistyi uudelleen. Kun helppokäyttöliittymä aukesi ensimmäistä kertaa, oli virtanapin painamisesta kulunut 3 minuuttia 30 sekuntia. Tästä puoli minuuttia eteenpäin ja olin netissä langattoman kotiverkkomme kautta. Kokonaisuudessaan nettiläppärin käyttöönottoon meni 4 minuuttia ja 2 sekuntia.

Tällä hetkellä, tehdasasetuksilla ja ohjelmistoilla, koneen käynnistymiseen kuluu 29 sekuntia.

Koneessa oleva Asuksen räätälöimä Xandros Linux sisältää kaikki peruskäyttäjän tarvitsemat ohjelmistot. Nettiselain (Firefox), sähköposti (linkit yleisimpien sähköpostipalveluiden nettisivuille ja Thunderbird-ohjelma), tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- ja esitysohjelmat (Open Office), musiikki- ja videosoittimet, kuvankatseluohjelma ja pasianssi. Lisäksi löytyy muita pelejä, lisäohjelmia ja mahdollisuus asentaa verkosta tarvittavia ohjelmia. Itse aion seuraavaksi ottaa käyttöön ‘Advanced desktopin’, joka muistuttaa enemmän normaalia tietokoneen käyttöliittymää ja tarjoaa enemmän mahdollisuuksia käyttöjärjestelmän kustomointiin. Myöhemmin aion testata eri Linux-distroja (eeeXubuntun ja Ubuntu Eeen ainakin).

Ensimmäiset kokemukset

Suomenkielinen käyttöliittymä ei itselleni ole Linux-tapauksessa ideaali, koska aion seuraavaksi säätää, kustomoida ja muokata käyttöjärjestelmää. Parhaiten neuvoja tähän löytyy englanninkielisiltä foorumeilta ja suomeksi olevan käyttöliittymän kanssa joutuu arvailemaan, mikähän tämäkin taas on englanniksi. Lapsille ja aloitteleville tietokoneen käyttäjille suomenkielinen, helppokäyttöinen, välilehtiin perustuva käyttöliittymä puolestaan on loistava.

Näppäimistö on niin pieni kuin olettaa saattaa. Näppäimet ovat aika sumpussa, mutta jo muutaman tunnin harjoittelun jälkeen kirjoittaminen onnistuu melko helposti. Ainoa ongelma tällä hetkellä on, että jotkut napit (<G> ja <.> pahiten) antavat huonon vasteen ja niitä joutuu “hakkaamaan” aika kovasti, että kirjain päätyy ruudulle. Tähän on ilmeisesti olemassa lääke: maalarinteipin suikaleita tai muuta ohutta materiaalia näppäimistön ja rungon väliin. Aion testata tätä jossain vaiheessa.

7-tuumainen (800×480) näyttö ei ole toistaiseksi aiheuttanut ongelmia. Joidenkin nettisivustojen oikeasta reunasta leikkautuu osa pois, mutta yleensä ne ovat mainoksia. Toki 2 lisätuumaa olisivat olleet tervetulleita, mutta tälläkin pärjää oikein hyvin. Alla olevassa kuvassa Eee PC 701 on LG R1-läppärin sylissä. LG:n läppäri on 14.1-tuumainen eli ei mikään maailman suurin kannettava tietokone. Kokoero on huomattava.

Palaan varmasti asiaan!

Lyhyt tiivistelmä siitä, mitä tällä hetkellä elämääni kuuluu.

• Aloitin juuri uudessa (tavallaan vanhassa) työpaikassa.
• Vietän kesän ainoaa lomaviikkoani, palkatonta sellaista.
• Haaveilen kihlatun kanssa omasta kodista, rivarikolmio tähtäimessä! Toteutuu toivottavasti vuoden sisään.
• Himoitsen netbook-läppäriä!
• Olen käynyt tänä kesänä kolmesti elokuvateatterissa. Olen nähnyt elokuvat 21, Wanted ja Mamma Mia! Vielä tälle kesälle pitää nähdä The Dark Knight, joka jäi Heath Ledgerin viimeiseksi elokuvaksi.

Olisipa jo syksy niin päästäisiin tästä kesästä. Pihalla on sateista, mutta tarpeeksi lämmintä, että kerrostalokaksiomme on tukalan kuuma paikka. En tykkää etelään päin olevista ikkunoista!

Löysin vinkin Eeeuser.comin foorumilta, mutta samalla tavalla voi koristella melkeinpä mitä tahansa materiaalia. Tekniikan nimi on decal (wikipedia) ja sen avulla voi siirtää tavallisella kotiprintterillä tulostetut kuvat esimerkiksi muovin, metallin tai jopa kynttilävahan pintaan.

Operaatioon tarvitaan tulostimen lisäksi Inkjet Waterslide Decal -paperia ja kirkasta spraylakkaa tai -maalia. Lyhyesti, ideana on, että kuva tulostetaan decal-paperin kiiltävälle puolelle. Sen jälkeen kuvan päälle spraytaan 3-5 kerrosta kirkasta lakkaa. Kun lakkakerrokset ovat kuivuneet, kuva papereineen upotetaan kädenlämpöiseen veteen, jolloin kuva alkaa irrota taustastaan samaan tapaan kuin lapsuuden leikkitatuoinnit. Tämän jälkeen irronnut kuvakalvo levitetään varovasti koristeltavalle pinnalle.

Paperin myyjiä löytyy internet-hakukoneella varmasti useita ja todennäköisesti eBay on aarreaitta. Ensimmäinen silmiin osunut myyjä, DecalPaper.com, myy 10 arkin settiä reilun 10 dollarin hintaan. Postituskulut ovat jälleen kauhistuksen paikka. Suomeen toimittaessa postikulut ovat halvimmillaan noin 46 dollaria (UPS on arvokas toimittaja). Yhteensä hintaa tulisi siis noin 57 dollaria eli noin 36 euroa kymmenelle arkille.

Ohje kuvineen löytyy Eeeuser.comin foorumilta ja myös DecalPaper.com tarjoaa lyhyet ohjeet koristeluun. Voisin hyvin kuvitella kokeilevani tätä tekniikkaa jossain vaiheessa, ja varsinkin jos löydän edullisemman paikan ostaa kyseistä paperia. Hyvällä tuurilla decal-siirtopaperia löytyy suomalaistakin kaupoista. Siirtokuva olisi, esimerkiksi läppärin kustomointiin, niin paljon viehättävämpi tapa kuin räätälöidyt tarrat, joita on netti pullollaan.

Toshiba 1.8″ HDD LIF-liittimellä

Nyt kun ensimmäiset Eee PC 901:n Linux-mallit (20G) on toimitettu ostaville asiakkaille (Yhdysvalloissa), on selvinnyt, että näistä koneista on jätetty pois ZIF-liitin, joka on aiemmin toimitetuissa XP-koneissa (12G). ZIF-liitin ja 1.8-tuumainen kovalevyn paikka mahdollistavat tallennustilan laajentamisen jopa yli sataan gigatavuun. Harmillista, että nyt näyttää siltä, ettei aiemmin mainostamani modausmahdollisuus ole enää mahdollista seuraavissa 901-erissä. Ne kiireiset, jotka eivät jaksaneet odottaa Linux-versiota ja kääntyivät XP-version puoleen, saavat nauttia laajennusmahdollisuudesta. Krr.

Euroopassa 901 Linuxin julkaisu on näillä näkymin elokuun alkupuolella, jos silloinkaan…