Minnan nettikolo.

Minun oli tarkoitus kirjoittaa tästä jo perjantaina, mutta perjantai-ilta meni migreenin kourissa. 

Asensin alkuviikosta Eee PC 701 4G:hen Ubuntu-käyttöjärjestelmän (8.04.1 Hardy Heron) ja siihen adammin Eeelle räätälöimän kernelin (ytimen). Asennus on samanlainen muillekin Eee-malleille, mutta jotkut ominaisuudet saattavat toimia eri tavoin eri malleissa.

Tässä selostus asennuksesta ja pikaiset kokemukseni.

Koska Eee PC-koneissa ei ole optista asemaa, Ubuntun asennus pitää hoitaa joko ulkoisen USB-aseman tai USB-tikun avulla. Myös SD-kortti-asennus on mahdollinen. Asennus-image (noin 700 Mt) pitää siis tavasta riippuen joko polttaa CD-levylle tai siirtää sopivalla työkalulla USB-tikulle/SD-kortille. Nämä ohjeet koskevat USB-tikku-asennusta.

USB-tikun valmistelu

1. Tarvitset aluksi toista tietokonetta. Lataa Ubuntun uusin desktop-versio esimerkiksi Ubuntu Suomen sivuilta. Sama asennusmedia sisältää asennustiedostot sekä englanniksi että muille kielille. Huomioitavaa kuitenkin on, että suomenkielinen asennus vaatii toimivan Internet-yhteyden asennuksen aikana. Itse asensin Ubuntun englanniksi.
2. Lataa UNetbootin-ohjelma, jonka avulla USB-tikusta tehdään buuttaava eli Ubuntu voidaan asentaa tikulta. Ohjelmaa ei tarvitse asentaa, vaan *.exe-tiedosto ajaminen riittää avaamaan softan.
3. Liitä vähintään 1 Gt:n USB-tikku USB-porttiin. Itse käytin Kingston DataTraveler-tikkua.
4. Avaa UNetbootin, valitse Distribution kohtaan Ubuntu ja versiovalikosta Ubuntusi versio.
5. Valitse Disc Image ja etsi koneeltasi lataamasi Ubuntu-image.
6. Valitse Typeksi USB Drive ja Driveksi oikea tikku.
7. Klikkaa OK, ohjelma valmistelee USB-tikkusi. Tämä kestää muutaman minuutin.

Asentaminen

Koska “live-CD” käynnistyy tikulta, kaikessa latailussa menee huomattavan kauan, joten odottele rauhassa edistymistä. Lopullinen käyttöjärjestelmä on nopeampi.

1. Liitä asennustikku Eee PC:n USB-porttiin ja käynnistä Eee.
2. Kun ruudulla näkyy Asuksen logo, paina Esc-näppäintä. Aikaa on vain muutama sekunti.
3. Seuraavaksi ruudulla pyydetään painamaan Shift+F10, joten tee niin. Aikaa on jälleen vain muutama sekunti.
4. Valitse avautuvasta listasta boot-laitteeksi USB-tikkusi ja paina Enter.
5. Valitse avautuvasta listasta Default, jolloin “live-CD”-ympäristön lataaminen alkaa. Odottele rauhassa. Tämä ei vielä aloita minkäänlaista asennusta.
6. Kun live-käyttöjärjestelmä on latautunut, voit rauhassa testata sitä. Huomioi, että järjestelmä on lopullista käyttöjärjestelmää hitaampi. Koska Eee PC:n näyttö on pieni, kaikki ikkunat eivät välttämättä näy kokonaan ruudulla. Oletusarvoisesti Ubuntussa on Compiz-niminen näyttötehoste-ohjelma käytössä, mikä estää Alt+hiiri-yhdistelmän käytön ikkunoiden liikuttelemiseksi. Compizin saa pois seuraavasti: valitse System > Preferences > Appearance > Visual Effects (välilehti), ja valitse None. Sen jälkeen voit raahata ikkunaa mistä tahansa kohdasta pitämällä Alt-näppäintä pohjassa saman aikaisesti. Alareunasta ikkunaa löytyy Close-nappi.
7. Kun haluat aloittaa asennuksen, valitse työpöydältä Install. Eteenpäin asennuksessa päästään Forward-napilla, taaksepäin Back-napilla.
8. Ensimmäisenä asennuksessa valitaan kieli, jolla käyttöjärjestelmä halutaan asentaa. Englanninkielinen järjestelmä asentuu tikulta, mutta suomenkielistä varten tarvitaan toimiva internet-yhteys.
9. Seuraavaksi pyydetään valitsemaan kaupunki: valinta tehdään Select city-pudotusvalikosta. Kaupungin avulla määritetään aikavyöhyke, joten Suomessa riittää, kun valitsee Helsingin.
10. Seuraava asetus on näppäimistöasettelu: valitse vasemmalta Finland ja oikealta Finland - classic, jotta käytössäsi on normaali suomalainen näppäimistöasettelu. Alareunassa on tekstikenttä, jossa voi testata valittua näppäimistöasettelua.
11. Seuraavaksi valitaan, mille medialle ja millä asetuksilla Ubuntu asennetaan. Jos valitset Guided > 4 GB ATA… -vaihtoehdon, Ubuntu asennetaan oletusasetuksilla swap-tiedostoineen* kaikkineen sisäiselle SSD-levylle. Toisena vaihtoehtona on tehdä valinnat manuaalisesti (Manual). Suosittelen käyttämään jälkimmäistä vaihtoehtoa.
12. Manual-valinnan jälkeen ruudulla listataan järjestelmän havaitsemat mediat ja osiot. /dev/sda on sisäinen SSD-levy, /dev/sdb on USB-tikku. Valitse /dev/sda:n osiot /dev/sda1 ja /dev/sda2 yksi kerrallaan ja valitse alareunasta Delete partition (poista osio). Tällä poistetaan nykyiset sisäiset osiot. /dev/sda muuttuu Free spaceksi eli vapaaksi tilaksi.
13. Valitse Free space ja valitse alareunasta New partition, jolla luodaan vapaasta tilasta uusi osio.
14. Avautuvassa ikkunassa valitse Typeksi Primary, New partition sizeksi täydet 4001, Locationiksi Beginning, formaatiksi (Use as) Ext2**, ja Mount pointiksi “/”. Asennusohjelma alustaa Eeen sisäisen tallennustilan.
15. Ruksaa uusi /dev/sda ext2 -osio ja jatka seuraavalle sivulle. Asennusohjelma valittaa swap-tiedoston puuttumisesta, mutta jatka eteenpäin.
16. Anna käyttäjätiedot (nimi, kirjautumisnimi, salasana) ja tietokoneen nimi.
17. Asennusohjelma tarjoaa yhteenvedon asennustiedoista. Valitse Install, jotta asennus alkaa. Asennus kesti minulla yli puoli tuntia. Kone käynnistyy asennuksen päätteeksi uudelleen.

* Swap-tiedosto osio, jota käyttöjärjestelmä käyttää virtuaalisena muistina. Eee PC:n kohdalla tämä on kahdella tapaa huono asia: se vie osan muutenkin vähästä tallennustilasta ja aiheuttaa SSD-levylle ylimääräisiä kirjoituskertoja. SSD-levyt eivät kestä ikuisesti niille kirjoittamista, joten kaikki mahdolliset turhat kirjoituskerrat on hyvä minimoida. Lisäksi, jos alkuperäisen 512 megatavun muistikamman päivittää esimerkiksi gigan tai kahden gigan kammaksi, virtuaalimuistia ei edes tarvita.

** Ext2 on journaloimaton levyformaatti ja tällä kirjoitusmäärä SSD-levylle saadaan pienemmäksi kuin käyttämällä Ext3-formaattia. Näistä voi lukea lisää esimerkiksi Wikipediasta.

Ensiasennuksen jälkeen

Ensimmäisellä käynnistyskerralla Ethernet ei toiminut, mikä on ilmeisesti aika yleinen vika. Se korjaantui uudelleenkäynnistyksellä. Pääsin koneella siis langallisesti nettiin ja järjestelmä tarjosi heti yli sataa päivitystä. En päivittänyt vielä, koska aioin asentaa adammin kernelin.

Ennen räätälöidyn kernelin (ytimen) asennusta, käynnistymiseen kesti 1 min 30 - 1 min 45 sekuntia. Vapaa tallennustila sisäisellä SSD-levyllä (4 Gt) oli ennen kerneliä 1.5 Gt. Perusasennuksen jälkeen en oikeastaan testannut, mikä toimisi ja mikä ei, koska olin lukenut, että aikalailla mikään ei toimi. Näytön kirkkauden säätäminen onnistui pikanäppäimillä Fn+F3 ja Fn+F4. SD-korttipaikka ei osannut mountata SDHC-korttiani.

Asennettuna oli muun muassa Pidgin (”mese”), OpenOffice (”Microsoft Office”), GIMP (kuvankäsittelyohjelma), liuta pelejä, Firefox ja musiikki- ja videosoittimet.

Adammin kernelin asennus

Adammin kernelin asennusohjeet löytyvät adammin sivuilta, mutta seuraavassa ne suomeksi. Adammin kernelin pitäisi vaikuttaa koneen toimintaan muutenkin kuin komponenttien toimivuuteen. Kernelin sivuilta löytyy lista ominaisuuksista, jotka toimivat ennen ja jälkeen kernelin käyttöönoton.

Päivitys, Eee PC 901/1000: Ubuntun perusasennuksen jälkeen 901/1000:n verkkokortit eivät toimi lainkaan. Tästä syystä näiden mallien kohdalla adammin kernel pitää asentaa ilman nettiyhteyttä käyttämällä USB-tikkua. Ohjeet tähän löytyvät kernelin sivuilta.

1. Avaa terminaali (Applications > Accessories > Terminal).
2. Kirjoita seuraavat rivit terminaaliin, ne lisäävät Array.orgin asennuslähteiden joukkoon. Paina Enteriä jokaisen rivin jälkeen.wget http://www.array.org/ubuntu/array.list
sudo mv -v array.list /etc/apt/sources.list.d/
3. Asenna seuraavaksi asennuslähteen public key:wget http://www.array.org/ubuntu/array-apt-key.asc
sudo apt-key add array-apt-key.asc
4. Seuraavaksi päivitä asennuslähdelista: sudo apt-get update
5. Asenna seuraavaksi adammin kernel: sudo apt-get install linux-eeepc linux-headers-eeepc
6. Käynnistä kone uudelleen.
7. Paina Esc-nappia GRUB-tarkistuksen aikana ja tarkista, että 2.6.24-20-eeepc-kernel on listalla ensimmäisenä. Jos näin ei ole, siirry sen kohdalle ja paina Enter.

Adammin kernelin asentamisen jälkeen

Kernelin myötä käynnistymisaika lyhentyi melkein puoleen eli 45-50 sekuntiin. Tyhjää tallennustilaa kernelin asennuksen jälkeen oli 1.4 Gt. WLAN toimii, samoin äänet. Järjestelmän pitäisi nyt olla myös optimoitu Pentium-M-prosessorille. Web-kamerankin pitäisi toimia, mutta en ole päässyt sitä testaamaan. Minulla ei ole koneella ohjelmaa, jolla sitä voisin testata, koska Pidginillä en saanut web-kameraa käyttöön. Kernelin sivujen mukaan kameran pitäisi toimia ilman lisäsäätöjä. Testasin web-kameran toimivuutta Cheese-ohjelmalla: kamera toimii! Se piti vain käydä ottamassa käyttöön BIOSissa. Jostain syystä Ubuntu-asennus disabloi kameran.

Kernelin asennuksen jälkeen latasin kaikki 107 tarjolla ollutta päivitystä (yhteensä melkein 120 Mt). SDHC-kortti tunnistuu ja toimii hyvin. Tässä uudessa 701-yksilössä SD-korttipaikka toimii ilman ongelmia ja todella paljon nopeammin kuin huoltoon viedyssä ja lopulta huoltoon jääneessä 701:ssa.

Lisäsäädöt

Adamm listaa sivuillaan kymmenisen lisäsäätöä, jolla pitäisi saada loputkin puutteelliset osat toimimaan. Ensimmäinen hack kannattaa ainakin tehdä. Se määrää järjestelmä lataamaan tarvittavat erikoismoduulit käyttöön käynnistyksen yhteydessä. (päivitys 16.11.2008: adamm on uusinyt nettisivut eikä sivuilta enää löydy lisäsäätöjä) Lisäksi kannattaa korjata Eeeuserin wikin ohjeissa mainittu sammuttamisongelma. Muuten Eee ei oikeasti sammu vaan sammuttaa vain näytön.

Oma kokemukseni adammin sivuilla listatuista lisäsäädöistä on, että huomaan vain Hack #13:n vaikutuksen. Ubuntu-yhteisössä neuvotaan, miten käyttöjärjestelmän fontit saa hieman pienemmiksi, jolloin esimerkiksi valikot vievät vähemmän tilaa.

En saanut adammin tai Eeeuserin wikin ohjeiden perusteella pikanäppäimiä (WLAN (Fn+F2) ja äänensäätö (Fn+F7, Fn+F8, Fn+F9)) toimimaan. Mikrofoni lisäsäätöä en ole edes tehnyt enkä lepotilan jälkeisen äänen fiksausta.

Muita kokemuksia

Ubuntu toimii koneella ihan hyvin, ottaen huomioon että 701:n noin 630 MHz:n kellotaajuudella toimiva prosessori ei täytä Ubuntun minimivaatimuksia. Selvää hidastelua on silti havaittavissa ja System Monitoria seuratessa prosessorin käyttö on jatkuvasti yli 80 prosentin, jos edes jokin ohjelma on auki. Päivitin muistin määrän 2 gigatavuun, mutta sillä ei tunnu olevan vaikutusta koneen jouhevuuteen ja muistinkäyttö on pysynyt koko ajan selvästi alle 500 Mt:n.

Vaikka käyttöjärjestelmä toimiikin hieman hitaanlaisesti, pystyy tällä silti hyvin pyörittämään esimerkiksi GIMP-kuvankäsittelyohjelmaa. En tosin ole yrittänyt tehdä sillä vaativampia juttuja - eihän näytön resoluutio edes sopisi sellaiseen - mutta kuvien koon, kirkkauden ja kontrastin säätäminen on onnistunut ihan näppärästi, vaikka nettiselain olisikin yhtä aikaa päällä. Musiikkia (mp3-tiedostoja) kuunnellessa on havaittavissa satunnaista katkeilua, mutta se ei häiritse. Videoita en ole vielä katsonut, mutta voisin kuvitella, että ihan täysin jouhevasti ei normaali Divx-tiedosto pyörisi.

Uskoisin kuitenkin, että 1.6 GHz:n Atomilla Ubuntun käytössä ei olisi mitään ongelmaa, vaikka auki olisi useampi ohjelma yhtä aikaa, joten 901:n ostavat voivat huoletta kokeilla perus-Ubuntua. Ja senkin vuoksi kannattaa kokeilla, että perus-Xandrosiin on helppo palata, jos Ubuntu ei miellytä. Ja kannattanee nimenomaan kokeilla alkuperäis-Ubuntua. En tutkimisesta huolimatta ole saanut selville, mitä lisäarvoa esimerkiksi Eeebuntu tai Ubuntu Eee, Eee PC:lle räätälöidyt jakelut antaisivat, koska adammin kernel hoitaa WLANit ja kamerat kuntoon.

Seuraavaksi

Lähipäivinä aion todennäköisesti testata jotakin saatavilla olevaa ylikellotusvaihtoehtoa. 701:ssä on nimittäin prosessori, joka on alikellotettu 900 MHz:stä 630 Mhz:iin, ja tällaisenaan käyttö on suoraan sanottuna hieman liian kankeaa. Pieni lisäruiske ei 701:ssä olisi pahitteeksi. BIOSin kautta ylikellotus ei onnistu ja monien käyttämä Eeectl-ylikellotusohjelma toimii vain XP:ssä.

Jos ylikellotus ei auta, saatan testata Xfce-työpöytäympäristöä, joka on kevyempi kuin Ubuntussa oletuksena käytössä oleva Gnome. Jos tämäkään ei auta tekemään järjestelmää vilkkaammaksi, palaan Xandrosiin ja etsin jonkin kevyemmän Linuxin. Ilmeisesti Ubuntuun pohjautuva CrunchBang olisi kevyempi ja sen saa konffattua toimivaksi, joten se on varmasti testauslistalla. Arch Linux on kuulemma vaativampi järjestelmä, joten en tiedä viitsinkö alkaa sitä kokeilemaan. Muitakin kevyitä saa ehdottaa jo etukäteen! Kerron projektin edistymisestä jatkossakin.

Päivitys: *seuraavana päivänä* Illan konetta käytettyäni totesin, että kyllä tässä 701:ssä riittää tehot ilman ylikellotustakin peruskäyttöön. Kone on tällä hetkellä sohvapöytäläppärinä ja sitä käytetään enemmän tai vähemmän esim. tv:tä katsoessa surffilautana. Tänään ei ole prosessori pyörinyt läheskään täysillä, kumma juttu. Lisää raportointia tulossa lähiaikoina!

Päivitys: Testasin web-kameran toimivuutta Cheese-ohjelmalla: kamera toimii! Se pitää vain ensin käydä ottamassa käyttöön BIOSissa. Jostain syystä kamera on disabloitu Ubuntu-asennuksessa.

Kuten useilla suomalaisilla ICT-sivustoilla on kerrottu, Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos tarjoaa tämän syksyn uusille kandi-opiskelijoille Eee PC 900 16G -miniläppärit. Hitaalla 16 Gt:n SSD-levyllä varustetut ja 900 MHz:n Celeron-prosessorin voimalla pyörivät netbookit on tarkoitettu opiskelukäyttöön. Koneet ovat vain lainakoneita, ja opiskelijan täytyy korvata tahallisesti rikottu tai kadotettu kone. Koneen lainaoikeutta tarkistetaan vuosittain suoritettujen opintopisteiden pohjalta. Tietojenkäsittelytieteen laitokselle otettiin täksi syksyksi 130 uutta opiskelijaa.

Koneissa on käyttöjärjestelmänä Linux, mutta ei normaalisti koneen mukana toimitettava Xandros, vaan Ubuntusta räätälöity Eee PC-distro eeebuntu. Mukana on myös kaikki ensimmäisen vuoden opiskeluissa tarpeelliset ohjelmistot. Kilon painoinen kone on näppärä pitää mukana luennoilla. 2-2,5 tunnin akunkesto tosin ei tarjoa kovin vankkaa tukea - se riittää hädin tuskin yhden pari tuntisen luennon ajaksi.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella on tänä syksynä varmasti monta näreissään olevaa entistä opiskelijaa, jotka jäävät tästä edusta paitsi. Myös moni fuksi on saattanut jo ehtiä itse ostaa kyseisen tai muun netbookin juuri opintoja varten, ja harmitus saattaa olla käsillä.

Kun nykyisiä ICT-alan työhakemuksia lukee, on selvästi nähtävissä, että Linux-ympäristön tunteminen katsotaan työnhaussa eduksi, jollei jopa edellytykseksi. Tämän vuoksi onkin hyvä, että alan opiskelijat tutustutetaan jo opintojen aikana tähän ympäristöön, jotta nekin, jotka eivät omalla ajalla välttämättä ryhtyisi hommaan, saavat tietoa ja kokemusta. Näiden opiskelijoiden ei sitten tarvitse “vanhalla iällä” harjoitella Linuxin alkeita, kuten meikäläisen.

Kuten aiemmin kirjoitin, jouduin lähettämään heinäkuun lopulla ostamani Asus Eee PC 701 4G-läppärini huoltoon viallisen muistikortinlukijan vuoksi. Eilen tuli täyteen kolme viikkoa siitä, kun vein koneen (10 päivän käytön jälkeen) jälleenmyyjälle huoltoon lähetettäväksi. Kävin jo viikko sitten kyselemässä koneen perään, ja poika tiskin takaa lupasi, että kun kolme viikkoa tulee täyteen, saan uuden koneen hyllystä, jos omani ei vielä ole tullut huollosta.

Eilen siis kävin töiden jälkeen jälleen myyjäliikkeessä. Eeeni ei ollut vielä tullut huoltokeikalta. Sain ilman mukinoita uuden koneen, vaikka paikalla olikin eri myyjät. Olisin mieluiten halunnut purkaa kaupan, koska Saksassa myynnissä oleva 900A kiinnostaa edullisena Atom-koneena, mutta koska kuluttajansuojalaki ei velvoita myyjää purkamaan kauppaa, en oikeastaan voinut muuta kuin ottaa vastaan uuden koneen. Sain koneelle uuden kuitin ja uuden takuun, joten en menettänyt takuuajassa menneitä kolmea viikkoa. Ilmeisesti, jos tämä kone temppuilee, on ehkä mahdollisuus kaupanpurkuun. Toivotaan nyt kuitenkin, että kone toimii ilman ongelmia.

Vielä en ole enempiä ehtinyt testailla, mutta jo nyt olen huomannut, että tässä yksilössä on parempi näppäimistö kuin edellisessä. Tämän koneen näppäimistössä on huomattavasti parempi vaste eikä tätä kirjoittaessa ole vielä näppäimistön toimimattomuuden takia jäänyt yksikään kirjain pois. Näppäimistön kokoon pitää taas uudelleen totutella, koska kolmessa viikossa ehti sormet tottua pois pikkuruisesta naputtimesta.

Päivitys: Raporttini Ubuntu 8.04.1:n asentamisesta Eee PC 701 4G:hen.

Saksa on siitä hyvä maa, että siellä elektroniikka on yleensä halvempaa kuin Suomessa. Myös vaihtoehtojen määrä on laajempi kuin Suomessa. Ostaminen on internetin kautta vaivatonta ja nopeaa, ja EU:n vuoksi lisämaksuja ei tule Suomen rajalla. Maksaminen tapahtuu yleisimmin joko luottokortilla, PayPalilla tai tilisiirrolla. Toimitus hoidetaan DHL:n, UPS:n tai tavallisen postin välityksellä. Muutamiin seikkoihin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, ettei tule yllätyksiä.

Käyttöjärjestelmän tai käyttöliittymän kieli

Saksalaiset dubbaavat elokuvansa ja tv-sarjansakin, joten on hyvin todennäköistä, että sieltä ostetussa laitteessa on saksankielinen käyttöjärjestelmä tai käyttöliittymä. Kun kyse on viihde-elektroniikasta (televisiot, soittimet, kamerat, jne.) ja laite on suurehkon valmistajan tekemä, laitteen käyttöliittymävaihtoehtojen joukossa on saksan lisäksi ainakin englanti. Joskus jopa myös suomi, jos Suomeen tuodaan samaa mallia. Suomestakaan ostaessa ei television käyttöliittymä ole välttämättä suomi. Laitteen asetuksista voi siis melko helposti vaihtaa kielen tutummaksi, jos saksa on liian vieras kieli.

Tietokoneiden käyttöjärjestelmien kanssa tilanne ei olekaan yhtä helppo. Saksasta ostetussa koneessa on, jollei toisin mainita, yleensä saksankielinen XP tai nykyisin useimmin Vista. Jotkut kaupat tarjoavat lisäpalveluna, lisähintaan tietenkin, englannin- tai jopa suomenkielisen Windowsin asennusta. Tietenkin yksi mahdollisuus on ostaa Suomesta Windows-lisenssi ja korvata alkuperäinen käyttöjärjestelmä uudella. Tämä noin 100 euron lisäkustannut tosin saattaa jo nollata ulkomailta tilaamisen tuoman rahallisen hyödyn. Jos koneessa sattuu olemaan Windows Vista Ultimate, tällaista kieliongelmaa ei ole. Ultimatessa voi nimittäin vaihtaa käyttöliittymän kieltä lennossa.

Linux-koneiden kohdalla ongelma on yleensä pienempi. Esimerkiksi Eee PC-koneiden mukana toimitettavan Xandros-järjestelmän voi melko vaivattomasti vaihtaa esimerkiksi englanninkieliseksi. Myös muut Linuxit voi yleensä pienillä säätämisillä lokalisoida. Lisäksi Linux-järjestelmiä on saatavilla kymmeniä ja kymmeniä, joten myös vaihto toiseen Linuxiin on mahdollinen, jolloin voi valita haluamansa kielen heti asennusvaiheessa.

Jätän Applen tuotteet huomiotta, koska en tunne niitä.

Käyttöohje

Saksasta ostaessa käyttöohje on 100% saksankielinen. Mukana voi toki olla muunkin kielisiä manuaaleja, mutta tähän ei voi luottaa. Yleensä kuitenkin, varsinkin jos kyse on suurehkosta valmistajasta, firman nettisivuilta on ladattavissa ainakin englanninkielinen käyttöopas. Monesti myös suomenkielinen. Tästäkin siis selviää, jos osaa englantia jonkin verran.

Näppäimistö

Tietokoneen yksi tärkeimmistä osasista on näppäimistö. Maailmassa on kymmeniä erinäköisiä näppäimistöasetteluita (Wikipedia) ja kussakin maassa myydään sinne lokalisoitua näppäimistöversiota. Erot saattavat maa-/kieliversioittain olla hyvin pieniä, mutta myös suuria eroja on. Melkeinpä aina peruskirjaimet (A-Z) ja numerot ovat samoilla paikoilla, mutta isoimmat erot syntyvät erikoismerkkien ja erikoiskirjaimien (esim. ääkköset) sijainneista. Esimerkiksi kun vertaa suomalaista/skandinaavista ja brittiläistä näppäimistöjärjestystä, ero on huomattava: melkein jokainen erikoismerkki on eri paikassa. Amerikkalainen näppäimistö on lähempänä suomalaista kuin brittiläinen.

saksalainen näppäimistö

suomalainen näppäimistö

Saksalainen näppäimistö eroaa hyvin vähän suomalaisesta. Saksalaisessa/itävaltalaisessa näppäimistössä Z ja Y ovat vaihtaneet paikkaa, kun järjesteystä verrataan suomalaiseen. Å:n tilalla on Ü. + on eri paikalla ja tilalla on β. Muiden erikoisemerkkien kohdalla erot ovat yksittäisiä.

Jotkut saksalaiset myyjät tarjoavat joihinkin läppärimalleihin näppäimistön vaihtoa - jälleen lisähintaan. Tästä ei kuitenkaan ole välttämätöntä maksaa. Nimittäin käyttöjärjestelmän (oli sitten kyseessä XP, Vista tai Linux) asetuksissa voi vaihtaa näppäimistöasettelun haluamakseen tai jopa mapata näppäimistöön ihan oman järjestyksen. Asetus löytyy yleensä ohjauspaneelin tai -keskuksen alta, kieli-, alue- tai lokalisointiasetuksista. Kyse on tietenkin varsinaisesta toiminnallisesta näppäinasettelusta, tällä muutoksella ei näppäimistön konkreettiset tarrat muutu miksikään.

Näppäimistöä on mahdollista muokata myös konkreettisesti. Varsinkin saksalais-itävaltalaisnäppäimistön muokkaaminen suomalais-skandinaaviseksi on melko helppoa. Y:n ja Z:n voi helposti keikauttaa oikein päin vaihtamalla näppäinhatut päikseen. Ruotsalaista oota harvempi suomenkielinen tarvitsee, joten saksalainen uu ei häiritse näppäimistössä. Verkkokaupoista löytyy lisäksi näppäimistötarra-arkkeja, joissa on halutun kieliselle näppäimistöasettelulle kaikki merkit. Tarrat voi liimata näppäimistöön helpottamaan kirjoittamista, mutta jälki ei välttämättä ole maailman esteettisin, eikä näppäimistössä välttämättä ole tilaa moisille tarroille. Paljon kirjoittavalle muutamat erikoismerkkien erot eivät tuota ongelmia, mutta vähemmän kirjoittavalta esimerkiksi risuaidan (#) löytyminen voi vaatia muutaman kokeilunäppäilyn.

No juu, on Saksassa muutakin hyvää kuin edullinen elektroniikka!

Näppäimistökuvat: Wikipedia.

Saksalaisten verkkokauppojen 900A-mallin varastosaldot ovat roimasti plussan puolella! Julkaisu on ilmeisesti tapahtunut eilen (22.8.) ja nyt malleja löytyy sekä mustana että valkoisena suoraan hyllystä. DHL- tai UPS-kuljetuksella koneen saisi parissa päivässä hyppysiin.

Varmasti heti ensi viikon alkupuolella kuulemme lisää varmoja tietoja tämän mallin sisuksista, kun bloggaajat saavat tilaamansa koneet… ja purkavat ne paloiksi!

Lue aiempi esittelykirjoitukseni 900A-mallista.