HUOM! Olen tietokoneraudan kanssa melkoinen aloittelija, joten en todennäköisesti osaa vastata mahdollisiin kysymyksiin koskien ongelmatilanteita. Aina saa tietenkin kysyä, mutta pätevää vastausta ei välttämättä aina saa. Lisäksi, komponenttien ohjekirjat tarjoavat kattavat neuvot ja opastuksen niiden asentamiseen. Tässä kirjoituksessa oikaisen suurimmat mutkat ja kerron pääpiirteissään, miten asennus etenee.

Aioin kirjoittaa tästä jo keväällä, sitten kesällä, ja syksyyn mennessä olin unohtanut koko jutun. Eli, kasasin viime keväänä pöytätietokoneen keskusyksikön omin käsin, itsevalituista komponenteista. Koska itsekoontiprojektiin lähteminen oli kovan miettimisen, pähkäilyn ja jännittämisen takana, ajattelin kirjoittaa omat kokemukseni paperille, jotta muutkin saman asian kanssa painivat uskaltaisivat kokeilla.

Pöytäkone

Uuden tietokoneen hankinta tuli ajankohtaiseksi lopputalven 2008 aikana. Katselin ensin valmiiden pakettien perään, mutta totesin etten HALUA nurkkiin pyörimään rumaa harmaata ledivaloilla koristeltua mötikkää, vaan tyylikkääseen koteloon rakennetun tehokkaan koneen. Halusin myös, että keskusyksikkö olisi pienikokoinen, mutta mini-PC-tyyliset valmiit ratkaisut olivat tehoihin nähden järjettömän kalliita. Melko nopeasti kävi selväksi, että en pystyisi löytämään haluamaani valmiina, vaan se pitäisi rakentaa osista. Harkitsin myös koneen kokoamista Shuttlen barebone-runkoon, mutta niistä ei löytynyt tarpeeksi hyvillä ominaisuuksilla varustettua pakettia edullisesti.

Koska tietokonekomponentit ovat melko arvokkaita, jouduin hetken aikaa miettimään, uskallanko koota konetta itse vai käytänkö komponenttijälleenmyyjien koontipalvelua. Toisaalta en halunnut riskeerata 150 euron prosessoria, mutta toisaalta halusin säästää jopa yli 100 euroa ja koota itse. Samalla kun mietin koneen komponentteja, yritin etsiä mahdollisimman kuvaavia ja askel askeleelta neuvovia foorumi- ja blogipostauksia, joista saisin tarvittavat tipit. Löysinkin muutaman hyvän kirjoituksen, jotka lopulta saivat minut vakuuttuneeksi, ettei koneen kokoaminen ole liian vaikeaa, kunhan on varovainen.

Vaikka en missään nimessä ajatellut, että tietokoneenkokoamistaidot olisivat kiinni sukupuolesta, Skenegroup.netistä löytynyt hauskasti kirjoitettu Nainen + tavoitteena kasata tietokone = Katastrofi? -artikkeli taisi ratkaista päätökseni koota kone itse. Kirjoituksesta oli myös konkreettista apua, sillä siitä kävi selväksi järkevä kokoamisjärjestys. Kuvista puolestaan ei kauheasti ollut tukea, koska artikkeli on kirjoitettu vuonna 2003, jolloin komponentit näyttivät erilaisilta kuin nykyään.

Suurinta etukäteiskauhistusta aiheutti piitahnan levittäminen. Piitahna (tai hopeatahna) levitetään prosessorin ja jäähdytyssiilen väliin auttamaan prosessorin viileänä pysymistä. Boxed-prosessorin mukana tulee siili ja sen pohjassa tarvittava lämpötahna, mutta halusin käyttää hieman laadukkaampaa tahnaa. Kuulemma, nettipalstojen huhuja, vakiotahna saattaa kovettua liimaksi prosessorin ja siilen väliin, jolloin osat saattavat olla jumissa keskenään. Tahnan levittäminen on melko tarkkaa puuhaa, koska jos sitä on liian vähän, prosessori saattaa ylikuumeta, ja jos sitä on liikaa, tahnaa joutuu vääriin väleihin. Tahnaongelman pelastajaksi löysin Afterdawnin keskustelupalstalta Oppaan prosessorin siilen vaihtamiseen. Ohjeessa kerrotaan kuvaavasti ja selvästi kaksi piitahnanlevitystapaa.

Komponentit

Kovan hinta- ja tehovertailun jälkeen päädyin seuraavaan kokoonpanoon. Tilasin tietokoneen komponentit noin puoliksi ja puoliksi Verkkokauppa.comista ja Multitronicista. Sopivalla kombinaatiolla säästin useita kymmeniä euroja, vaikka kummastakin satsista maksoin postikulut. Kaiken kaikkian, lasken säästäneeni 100-150 euroa, kun ostin komponentit kahdesta paikasta ja kokosin itse; sen sijaan, että olisin tilannut kaikki osat yhdestä paikasta ja ostanut päälle koontipalvelun.

  • Prosessori: Intel Core 2 Duo E8200 (2,66 GHz)
  • Emolevy: Gigabyte GA-G33M-DS2R (mATX)
  • Muisti: 2 x 2 Gt DDR2 800 MHz (Buffalo)
  • Kovalevy: Western Digital Caviar 500 Gt (AAKS)
  • Näytönohjain: Sapphire ATI Radeon HD3450 256 Mt (DVI, VGA, tv-out)
  • Optinen asema: Samsung SH-S203D DVD+-RW
  • WLAN: Asus WL-138G V2
  • OS: Windows Vista Home Premium (64-bit, OEM)
  • Kotelo: SilverStone SG02B (small form factor, “kuutio”)
  • Virtalähde: Antec Neo HE 430 W

Kokoaminen

Tietokoneen keskusyksikön kokoaminen kannattaa aloittaa tutustumalla kotelon, prosessorin ja emolevyn mukana tulevaan dokumentaatioon. Totesin, että näillä ohjeilla olisin saanut koneen kasaan ilman viikkojen etukäteistutkimustyötä. Kootessa kannattaa muistaa muutama perusjuttu:

  • Maadoita itsesi - staattinen sähkö on kuollettavaa piirilevyille. Voit maadoittaa itsesi esimerkiksi koskemalla pistokkeen maadoituspinniä ennen kokoamisoperaatiota tai koskemalla tietokonekotelon metalliseen runkoon komponentteja käsitellessäsi. Älä pukeudu helposti sähköistäviin vaatteisiin, kuten villapaita, villasukat tai verkkarit.
  • Etene rauhallisesti ja harkiten, älä tee hätäisiä päätöksiä, tarkkaile komponenteissa olevia uria ja koloja, älä käytä liikaa voimaa.
  • Koske komponentteihin vain reunoista (kuivin käsin). Älä koske esimerkiksi muistikampojen, näytönohjaimen tai emolevyn piirilevyihin.

Minä etenin konetta kootessani suurinpiirtein seuraavassa järjestyksessä.

  1. Avaa kotelo. Irroita mahdolliset tiellä olevat telineet, trayt ja seinät.
  2. Emolevy esiin. Aseta se pehmeälle alustalle (esimerkiksi emolevyn mukana tuleva pehmike) pöydälle. Prosessori ja muistit on hyvä asentaa paikoilleen ennen kuin emolevyn asentaa kotelon sisälle.
  3. Asenna prosessori (ohjekirjan ohjeiden mukaan). Jos et käytä prosessorin mukana toimitettavaa tahnaa, levitä tahnaa prosessorin päälle esimerkiksi Afterdawnista löytyvien ohjeiden mukaan.
  4. Asenna prosessorijäähdytin ja -tuuletin ohjekirjan ohjeiden mukaan. Muista kytkeä tuulettimen johto emolevyn CPU FAN -liittimeen.
  5. Asenna muistikammat niin, että kammoissa olevat lovet sopivat sloteissa oleviin mykyihin. Jos asennat kaksi kampaa, asenna ne samanvärisiin slotteihin. Asenna muistit painamalla niitä tasaisesti, suoraan ylhäältäpäin kunnes ne lukittuvat paikoilleen.
  6. Kiinnitä emolevy kotelon sisälle, kotelon/emolevyn ohjekirjan ohjeiden mukaan. Jos kotelossa ei ole valmiina välikappaleita (spacer), laita sellaiset emolevyn ja kotelon väliin (ruuvireikien kohdalle) oikosulkujen estämiseksi. Emolevy ei saa koskea koteloon/metalliin muuta kuin ruuvireikien kohdalta.
  7. Kotelon mallista riippuen, asenna järkevimmässä järjesteyksessä näytönohjain, mutta lisäkortit, virtalähde, kovalevy(t) ja optinen asema. Näytönohjain tulee tavallisimmin PCI Express x16 -väylään. Tehokkaissa näytönohjaimissa on lisäksi erillinen virtajohto. Uudenaikaiset kovalevyt ja optiset asemat kytketään emolevyyn SATA-kaapeleilla. Lisäksi kovalevyihin ja optisiin asemiin kytketään virtajohto (suoraan virtalähteestä).
  8. Kytke emolevyn virtajohdot paikoilleen (pienempi neliön mallinen ja suurempi pitkulainen virtaliitin emolevyssä).
  9. Kytke virta- ja reset-nappien johdot emolevylle, voit halutessasi myös kytkeä system beep-johdon emolevylle (kone piippaa käynnistyksen aikana muutaman kerran). Katso ohjeet emolevyn ohjekirjasta. Kytke myös mahdolliset kotelon etuosassa olevat liittimet emolevylle.
  10. Kytke kotelon mukana tulleet tuulettimet liitännöistä riippuen joko emolevylle tai virtalähteeseen. Katso ohjeita kotelon ohjekirjasta.
  11. Asenna mahdolliset lisätuulettimet. Nämä saattaa joutua asentamaan jo aikaisemmassa vaiheessa, jos kotelo on ahdas. Minä asensin lisätuulettimen vasta jälkikäteen, ja jouduin purkamaan osan komponenteista saadakseni tuulettimen kytkettyä emolevyn SYS FAN -liittimeen.

Käyttöjärjestelmä, ajurit ja ohjelmat

Kun kone on saatu kasaan, ja näppäimistö, hiiri ja näyttö kytkettyä, on aika käynnistää kone ensimmäisen kerran. Emolevyn ohjekirjasta näet, mitä nappia painamalla pääset BIOSiin tarkistamaan, että muistin määrä ja muut komponentit tunnistuvat oikein.

Emolevyn ohjeistuksessa saattaa olla maininta, että jokin asetus pitää laittaa päälle väliaikaisesti käyttöjärjestelmän asennuksen ajaksi. Tarkista siis ohjekirja tältäkin osin.

Viimeisenä, melkeinpä työläimpänä vaiheena on käyttöjärjestelmän, ajureiden ja tarpeellisten ohjelmistojen asentaminen. Käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen on suositeltavaa ensin asentaa emolevyn ajurit, ja sen jälkeen järjestyksessä muiden osien ajurit ja ohjelmat.

Loppusanat

Olihan se aika jännittävää ja pelottavaakin koota tietokone ensimmäistä kertaa ihan itse. Kieltämättä varsinkin prosessoria asentaessa jyskytti takaraivossa “Tämä maksoi 150 euroa, tämä maksoi 150 euroa! Älä hajota sitä!”. Tietokoneen kasaaminen ei kuitenkaan loppupeleissä ollut kovin ihmeellinen homma. Jos on jo ennestään vähän kokemusta esimerkiksi verkkokortin tai muistien asentamisesta, onnistuu muidenkin osien asennus. Suosittelen tätä muillekin asiaa harkitseville. Rohkeasti eteenpäin vain! Painotan silti, että ensin kannattaa tutustua (siis lukea) ohjekirjaset. Ja asennusnesteet kannattaa jättää väliin tällä kertaa.