Gallup

Mikä on kevään kiinnostavin sarjauutuus Suomen televisiossa?

Äänestystilanne

Loading ... Loading ...

Kommentoitua

  • Hanna Iris Tolonen: Ruma Betty klo 20 :) Pushing Daisiesistä katsoin aikanaan muutaman ensimmäisen... 6.1.2009, 00:01
  • Reima: itse asensin juuri tuon kde työpöydän omaan eee pc 900 malliin ja ohjeita seuraamalla ei... 4.1.2009, 21:30
  • Minna: @ Janne - Väri saisi olla musta. Lisäksi näppimistössä olisi hyvä olla edes joitain... 2.1.2009, 23:56
  • Janne: Joe haluat Applemaisen näppiksen, miksi et suosiolla ostaisi sitä applen näppistä :)?... 2.1.2009, 23:26
  • matti mettinen: ko. hinta mainittiin aftonbladet nettilehden esittelyssä xp 160 gt malli 2.1.2009, 10:14

Web-suunnittelua

Tarvitseeko yrityksesi tai yhdistyksesi nettisivut? Katso tarkemmin täältä.

    Kirjoitukset aiheella: Internet

    Blogikirjoitukset, jotka liittyvät jollain tapaa Internetiin tai muuhun verkkoelämään.

    Soneran maanlaajuisten ongelmien vuoksi taloutemme oli koko maanantain ilman nettiyhteyttä. Eilisen se toimi, ja tänään olimme jälleen koko illan ilman nettiä. Tänään oli nimittäin se päivä, jolloin 2 megan ADSL-yhteytemme oli määrä päivittyä nopeaksi Laajakaista Extra-liittymäksi. Olin iltaseitsemän aikaan yhteydessä Soneran vikapalveluun, koska uusi liittymä ei ollut vielä toiminnassa. Entinen ADSL-liittymä oli jo suljettu, joten elämä oli verkotonta.

    Meinasin jo tuohtua todenteolla, koska emme olleet tilanneet yhteyden päivitystä, vaan se tuli automaattisesti taloyhtiön kaapeloinnin päivittyessä. Mielestäni oli siis ihan aiheellista olettaa, että jos palveluntarjoaja ilmoittaa, että palvelu päivittyy automaattisesti päivänä X, se myös päivittyy silloin. Tällöin palveluntarjoajan luulisi aikatauluttaneen resurssinsa oikein, koska muutos on ollut tiedossa pidempään eikä kyse ole yllättävästä uusien asiakkaiden ruuhkasta, kuten asiakaspalvelu yritti selitellä.

    Olin jo luovuttanut tämän päivän osalta, mutta yllättäen hieman ennen kahdeksaa alkoi talouden kakkoskoneen verkkokortin valot vilkkua. Olin jättänyt piuhan koneeseen kiinni huomista varten, että yhteyttä pystyisi päivän aikana testaamaan. Ja nyt kun yhteys alkoi yllättäen vielä näinkin myöhään toimimaan, laitoin langattoman tukiaseman toimintaan ja nyt toimii netti jälleen kaikilla koneilla. Uuden liittymän nopeus on hulppeat 10/10 Mbps. Hulppeat siksi, että tähän mennessä entinen 2/512 Mbps on ollut paras nettini. Käytännössä siirtonopeus molempiin suuntiin pitäisi olla 1000-1200 kt/s. Entisellä yhteydellä päästiin parhaimmillaan noin 240 kt/s latausnopeuteen.

    Testasin heti Viestintäviraston Nettimittarilla yhteyden todellisen nopeuden. Alla olevat mittaustulokset osoittavat, että yhteys on aikalailla se, mitä Sonera on luvannut.

    Lisäksi testasin yhteyttä OPOY:n (DNA Palvelut Oy:n) testerillä. Tulokset:
    Testi 1/9 siirretty 2048 KB.. ajassa 1.09 s, siirtonopeus 14974.91 kbits/s
    Testi 2/9 siirretty 2048 KB.. ajassa 1.92 s, siirtonopeus 8541.99 kbits/s
    Testi 3/9 siirretty 2048 KB.. ajassa 1.76 s, siirtonopeus 9318.06 kbits/s
    Testi 4/9 siirretty 4096 KB.. ajassa 2.57 s, siirtonopeus 12744.05 kbits/s
    Testi 5/9 siirretty 4096 KB.. ajassa 2.76 s, siirtonopeus 11892.46 kbits/s
    Testi 6/9 siirretty 4096 KB.. ajassa 3.89 s, siirtonopeus 8414.94 kbits/s
    Testi 7/9 siirretty 8192 KB.. ajassa 6.32 s, siirtonopeus 10369.01 kbits/s
    Testi 8/9 siirretty 8192 KB.. ajassa 7.45 s, siirtonopeus 8791.89 kbits/s
    Testi 9/9 siirretty 8192 KB.. ajassa 6.31 s, siirtonopeus 10392.19 kbits/s

    Siirretty yhteensa: 43008 KB, keskinopeus: 10098.18 kbits/s (1262.27 KB/s)

    Kello 20:19
    |

    Vuokra-asuntomme “etuihin” kuuluu normaaleja hintoja edullisemmat laajakaistayhteydet. Soneran 2/512-yhteyden on saanut 23,90 euron kuukausihintaan (normaalihinta Oulussa noin 10 euroa enemmän). Yhdeksän asumiskuukauden aikana olemme (olen) useamman kerran miettinyt, pitäisikö nopeus nostaa 8/1:een, jolloin hinta olisi 8 euroa kalliimpi (mutta normaalihintoja noin 10 euroa edullisempi).

    Pari päivää sitten saimme Soneralta kirjeen, jossa kerrottiin, että alueen kaapelointia on päivitetty (ovat vetäneet valokuitua taloihin) ja vanhat ADSL-liittymät päivittyvät automaattisesti Sonera Laajakaista Extra-liittymiksi. Samalla nopeudet nousevat 17.9. alkaen. Hitaammat yhteydet päivittyvät 1/1:een, meidän yhteys 10/10:iin ja nopeammat yhteydet 100/10:iin. Wou. Hinta nousee sen 8 euroa kuukaudessa, mutta saamme 5/10 kertaa (lataus/uppaus) nopeamman yhteyden! Me likes.

    Kello 09:07
    |
    03.09.
    2008

    Googlen käyttöehdot

    Tagit:

    Tänään, sen jälkeen kun Googlen selain Google Chrome tuli ladattavaksi, on Googlen käyttöehdoista nostettu esiin kohta 11, jossa todetaan (suurin piirtein), että Googlella on täydet oikeudet kaikkeen sisältöön, jota käyttäjä tuottaa Googlen palveluiden kautta. Monet sivustot ovat kirjoittaneet tästä, ja kieltämättä se selaimen kohdalla kuulostaa aika epäilyttävältä. Se kuulostaa siltä, että Googlella on oikeus kaikkeen, mikä tapahtuu Chrome-selaimen välityksellä. Tähän lukeutuisivat salasanat, luottokorttitiedot ja yksityiset valokuvat.

    google-palvelut

    Itsekin säikähdin, kun uutisesta luin Digitodaysta sen jälkeen, kun Marko kommentoi edelliseen Chrome-viestiini. Mutta muutamia sivustoja selatessa kävi nopeasti ilmi, että samat pykälät löytyvät kaikista Googlen palveluista, mukaan lukien Gmail, Google Docs ja Blogger. Nämä ovat erittäin suosittuja internet-palveluita, eikä tästä ole tainnut näin suurta kohua nousta aiemmin? Olen käyttänyt Gmailia kohta kolme vuotta ja Bloggeriakin kirjoitin melkein vuoden ilman, että olin tietoinen tästä pykälästä (käyttöehdot, mitä ne on?).

    Google: 11. Käyttäjän myöntämä käyttöoikeus sisältöön

    11.1 Käyttäjä säilyttää Palveluiden kautta tai Palveluihin lähetetyn, julkaistun tai esitetyn Sisällön tekijänoikeudet ja muut käyttäjän omistamat oikeudet. Lähettämällä, julkaisemalla tai esittämällä sisältöä käyttäjä myöntää Googlelle pysyvän, peruuttamattoman, maailmanlaajuisen, tekijänpalkkioista vapautetun ja ei-yksinomaisen oikeuden jäljentää, mukauttaa, muokata, kääntää, julkaista, suorittaa julkisesti, esittää julkisesti ja jakaa käyttäjän Palveluissa tai niiden kautta lähettämää, julkaisemaa tai esittämää Sisältöä. Käyttöoikeuden ainoana tarkoituksena on antaa Googlelle mahdollisuus näyttää, jakaa ja mainostaa Palveluita. Tiettyjen Palveluiden käyttöoikeus voidaan peruuttaa Palveluiden Lisäehdoissa määritetyllä tavalla.

    11.2 Käyttäjä hyväksyy, että tämä käyttöoikeus sisältää Googlelle myönnetyn oikeuden saattaa kyseinen sisältö sellaisten yritysten, organisaatioiden ja henkilöiden saataville, joiden kanssa Googlella on liikesuhde jaettujen palveluiden tuottamiseksi sekä oikeuden käyttää tällaista Sisältöä kyseisten palveluiden tuottamisessa.

    11.3 Käyttäjä ymmärtää, että Google saattaa suorittaessaan teknisiä toimenpiteitä Palveluiden tuottamisessa käyttäjille (a) lähettää tai jakaa Sisältöä useiden julkisten verkkojen ja useiden välineiden kautta ja (b) tehdä Sisältöön muutoksia, jotka ovat välttämättömiä Sisällön muokkaamiseksi liittymäverkkojen, laitteiden, palveluiden tai välineiden teknisten vaatimusten takia. Käyttäjä hyväksyy, että Googlella on oikeus toimia näin tämän käyttöoikeuden nojalla.

    11.4 Käyttäjä vahvistaa ja takaa Googlelle, että hänellä on kaikki oikeudet, valta ja valtuudet, jotka tarvitaan yllä mainitun käyttöoikeuden myöntämiseen.

    En osaa lukea lakipykäliä, mutta muiden käyttäjien ja kommentoijien mielestä näillä käyttäjäehdoilla ei kuitenkaan tarkoiteta, että Google tallentaisi kaiken selaimella kirjoitetut tekstit ja lähetetyt tiedostot, vaan kyse olisi Googlen palveluihin (kuten Picasa-kuva-albumi) ladatuista tiedostoista. Tietoturva ei siis olisi vaaraassa eikä Google yrittäisi kalastella käyttäjien tietoja. Tähän päivään mennessä, eikä varmasti tästä eteenpäinkään, luottoni Gmail-sähköpostipalvelua kohtaan ei ole horjunut, joten en ole lopettamassa sen käyttöä. Jostain syystä vain selaimen kohdalla tuntuu, että pitäisi miettiä tarkemmin?

    Käsittääkseni (englanninkielisestä pykälästä on hieman vaikea saada täydellistä kuvaa) Facebookilla on samanlainen pykälä käyttäjäehdoissaan, jonka mukaan kaikki kuvat ja sisältö, jotka Facebookiin ladataan, ovat Facebookin käytettävissä ilman tekijänoikeuskorvauksia, vaikka materiaalin omistajana säilyykin käyttäjä.

    Facebook: Käyttäjien lisäämä sisältö sivustolla

    When you post User Content to the Site, you authorize and direct us to make such copies thereof as we deem necessary in order to facilitate the posting and storage of the User Content on the Site. By posting User Content to any part of the Site, you automatically grant, and you represent and warrant that you have the right to grant, to the Company an irrevocable, perpetual, non-exclusive, transferable, fully paid, worldwide license (with the right to sublicense) to use, copy, publicly perform, publicly display, reformat, translate, excerpt (in whole or in part) and distribute such User Content for any purpose, commercial, advertising, or otherwise, on or in connection with the Site or the promotion thereof, to prepare derivative works of, or incorporate into other works, such User Content, and to grant and authorize sublicenses of the foregoing. You may remove your User Content from the Site at any time. If you choose to remove your User Content, the license granted above will automatically expire, however you acknowledge that the Company may retain archived copies of your User Content. Facebook does not assert any ownership over your User Content; rather, as between us and you, subject to the rights granted to us in these Terms, you retain full ownership of all of your User Content and any intellectual property rights or other proprietary rights associated with your User Content.

    Chrome-selaimesta sen verran, että lyhyen testailun aikana nettisivut eivät tuntuneet latautuvan nopeammin kuin Firefox 3:lla, vaikka Chromea hypetetään juuri nopeana selaimena. Tietysti pitäisi testata pidempään, jotta saisin oikeamman kuvan. Uusi muotoilu säästää jonkin verran tilaa, ja varmasti raskaammassa käytössä prosessi per välilehti -metodilla toimiva selain osoittaisi todelliset kykynsä. Toistaiseksi taidan kuitenkin pitäytyä Firefox 3:ssa, jonka uusista (Firefox 2:een verrattuna) ominaisuuksista olen juuri oppinut nauttimaan. Ehkä myöhemmin jaksan perehtyä Chromeen enemmän, ja varmasti ainakin sitten, kun beta-vaiheesta päästään 1.0:aan.

    chrome-selain

    Kello 21:02
    |
    02.09.
    2008

    Google Chrome

    Tagit:

    Google julkaisee tänään myöhemmin ilmaisen, avoimeen lähdekoodiin perustuvan selaimensa Google Chromen beta-version (eli kyseessä ei ole vielä lopullinen tuote). Aluksi selain on saatavilla Windows-käyttöjärjestelmiin, mutta tulossa on myös Mac- ja Linux-versiot.

    Googlen virallisesta blogista löytyy jo asiaa selaimeen liittyen ja käyttäjät voivat tutustua 38-sivuiseen sarjakuvaan Google Booksien puolella. Googlen ideana on selainta kehittäessä ollut se, että nykyään netissä käytettävät palvelut eivät ole pelkkiä webbisivuja vaan ohjelmia ja applikaatioita. Käyttökohteet ovat hyvin erilaisia kuin silloin kuin selain määriteltiin ja kehitettiin ensimmäisen kerran. Googlen väki on siis aloittanut selaimen kehityksen puhtaalta pöydältä ja tuloksena on Google Chrome, jonka olisi tarkoitus hallita kaikki netissä tapahtuva toiminta. Ja näiden lisäksi myös tulevaisuuden applikaatiot.

    Pitäähän tuo testata lähipäivinä, kun mainostavat niin hienoksi keksinnöksi.

    Chrome comic 1

    Chrome comic 2

    Chrome comic 3
    Jatkoa sarjakuvalle Google Booksissa.

    Lähde: Muropaketti. Sarjakuva: Google Chrome.

    Kello 14:50
    |

    Näppäimistö

    Saksa on siitä hyvä maa, että siellä elektroniikka on yleensä halvempaa kuin Suomessa. Myös vaihtoehtojen määrä on laajempi kuin Suomessa. Ostaminen on internetin kautta vaivatonta ja nopeaa, ja EU:n vuoksi lisämaksuja ei tule Suomen rajalla. Maksaminen tapahtuu yleisimmin joko luottokortilla, PayPalilla tai tilisiirrolla. Toimitus hoidetaan DHL:n, UPS:n tai tavallisen postin välityksellä. Muutamiin seikkoihin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, ettei tule yllätyksiä.

    Käyttöjärjestelmän tai käyttöliittymän kieli

    Saksalaiset dubbaavat elokuvansa ja tv-sarjansakin, joten on hyvin todennäköistä, että sieltä ostetussa laitteessa on saksankielinen käyttöjärjestelmä tai käyttöliittymä. Kun kyse on viihde-elektroniikasta (televisiot, soittimet, kamerat, jne.) ja laite on suurehkon valmistajan tekemä, laitteen käyttöliittymävaihtoehtojen joukossa on saksan lisäksi ainakin englanti. Joskus jopa myös suomi, jos Suomeen tuodaan samaa mallia. Suomestakaan ostaessa ei television käyttöliittymä ole välttämättä suomi. Laitteen asetuksista voi siis melko helposti vaihtaa kielen tutummaksi, jos saksa on liian vieras kieli.

    Tietokoneiden käyttöjärjestelmien kanssa tilanne ei olekaan yhtä helppo. Saksasta ostetussa koneessa on, jollei toisin mainita, yleensä saksankielinen XP tai nykyisin useimmin Vista. Jotkut kaupat tarjoavat lisäpalveluna, lisähintaan tietenkin, englannin- tai jopa suomenkielisen Windowsin asennusta. Tietenkin yksi mahdollisuus on ostaa Suomesta Windows-lisenssi ja korvata alkuperäinen käyttöjärjestelmä uudella. Tämä noin 100 euron lisäkustannut tosin saattaa jo nollata ulkomailta tilaamisen tuoman rahallisen hyödyn. Jos koneessa sattuu olemaan Windows Vista Ultimate, tällaista kieliongelmaa ei ole. Ultimatessa voi nimittäin vaihtaa käyttöliittymän kieltä lennossa.

    Linux-koneiden kohdalla ongelma on yleensä pienempi. Esimerkiksi Eee PC-koneiden mukana toimitettavan Xandros-järjestelmän voi melko vaivattomasti vaihtaa esimerkiksi englanninkieliseksi. Myös muut Linuxit voi yleensä pienillä säätämisillä lokalisoida. Lisäksi Linux-järjestelmiä on saatavilla kymmeniä ja kymmeniä, joten myös vaihto toiseen Linuxiin on mahdollinen, jolloin voi valita haluamansa kielen heti asennusvaiheessa.

    Jätän Applen tuotteet huomiotta, koska en tunne niitä.

    Käyttöohje

    Saksasta ostaessa käyttöohje on 100% saksankielinen. Mukana voi toki olla muunkin kielisiä manuaaleja, mutta tähän ei voi luottaa. Yleensä kuitenkin, varsinkin jos kyse on suurehkosta valmistajasta, firman nettisivuilta on ladattavissa ainakin englanninkielinen käyttöopas. Monesti myös suomenkielinen. Tästäkin siis selviää, jos osaa englantia jonkin verran.

    Näppäimistö

    Tietokoneen yksi tärkeimmistä osasista on näppäimistö. Maailmassa on kymmeniä erinäköisiä näppäimistöasetteluita (Wikipedia) ja kussakin maassa myydään sinne lokalisoitua näppäimistöversiota. Erot saattavat maa-/kieliversioittain olla hyvin pieniä, mutta myös suuria eroja on. Melkeinpä aina peruskirjaimet (A-Z) ja numerot ovat samoilla paikoilla, mutta isoimmat erot syntyvät erikoismerkkien ja erikoiskirjaimien (esim. ääkköset) sijainneista. Esimerkiksi kun vertaa suomalaista/skandinaavista ja brittiläistä näppäimistöjärjestystä, ero on huomattava: melkein jokainen erikoismerkki on eri paikassa. Amerikkalainen näppäimistö on lähempänä suomalaista kuin brittiläinen.

    saksalainen näppäimistö
    saksalainen näppäimistö

    suomalainen näppäimistö
    suomalainen näppäimistö

    Saksalainen näppäimistö eroaa hyvin vähän suomalaisesta. Saksalaisessa/itävaltalaisessa näppäimistössä Z ja Y ovat vaihtaneet paikkaa, kun järjesteystä verrataan suomalaiseen. Å:n tilalla on Ü. + on eri paikalla ja tilalla on β. Muiden erikoisemerkkien kohdalla erot ovat yksittäisiä.

    Jotkut saksalaiset myyjät tarjoavat joihinkin läppärimalleihin näppäimistön vaihtoa - jälleen lisähintaan. Tästä ei kuitenkaan ole välttämätöntä maksaa. Nimittäin käyttöjärjestelmän (oli sitten kyseessä XP, Vista tai Linux) asetuksissa voi vaihtaa näppäimistöasettelun haluamakseen tai jopa mapata näppäimistöön ihan oman järjestyksen. Asetus löytyy yleensä ohjauspaneelin tai -keskuksen alta, kieli-, alue- tai lokalisointiasetuksista. Kyse on tietenkin varsinaisesta toiminnallisesta näppäinasettelusta, tällä muutoksella ei näppäimistön konkreettiset tarrat muutu miksikään.

    Näppäimistöä on mahdollista muokata myös konkreettisesti. Varsinkin saksalais-itävaltalaisnäppäimistön muokkaaminen suomalais-skandinaaviseksi on melko helppoa. Y:n ja Z:n voi helposti keikauttaa oikein päin vaihtamalla näppäinhatut päikseen. Ruotsalaista oota harvempi suomenkielinen tarvitsee, joten saksalainen uu ei häiritse näppäimistössä. Verkkokaupoista löytyy lisäksi näppäimistötarra-arkkeja, joissa on halutun kieliselle näppäimistöasettelulle kaikki merkit. Tarrat voi liimata näppäimistöön helpottamaan kirjoittamista, mutta jälki ei välttämättä ole maailman esteettisin, eikä näppäimistössä välttämättä ole tilaa moisille tarroille. Paljon kirjoittavalle muutamat erikoismerkkien erot eivät tuota ongelmia, mutta vähemmän kirjoittavalta esimerkiksi risuaidan (#) löytyminen voi vaatia muutaman kokeilunäppäilyn.

    No juu, on Saksassa muutakin hyvää kuin edullinen elektroniikka!

    Näppäimistökuvat: Wikipedia.

    Kello 09:07
    |
    Aihe: Internet