Minnan nettikolo.

Yritin toissapäivänä ja eilen asentaa Xubuntu-käyttöjärjestelmää Eee PC 701:eeni. Käyttöjärjestelmä ei toimi suorilta käsin, vaan sen lisäksi pitää fiksailla ongelmia ja vikoja. Kahden epäonnistuneen yrityksen jälkeen luovutin, ja tänään minun oli tarkoitus lopettaa säätäminen ja asentaa valmiiksi konffattu Ubuntu Eee 8.04.1. Tulin kuitenkin työpäivän aikana toisiin ajatuksiin ja päätin vielä kerran kokeilla Xubuntua.

Tarkoitus oli, Samin ehdotuksen mukaisesti, asentaa perus-Xubuntu (Hardy Heron) ja siihen adammin kernel, jonka olin jo todennut aiemmin asentuvan nätisti. Näiden lisäksi aioin asentaa eee-control-ohjelman, jolla pitäisi saada pikanäppäimet ja prosessorin skaalauksen toimimaan. Sen asennusta suositellaan myös Ubuntu Eeen käyttäjille.

Asensin Xubuntun, adammin kernelin, pari adammin lisäfiksiä. Kone toimi ongelmitta. Asensin eee-controlin, se asentui ilman virheviestejä. Ongelma ilmeni eee-controlia käynnistäessä. Ohjelma valittaa mystisestä virheestä. Voisin elää ilman eee-contorlia ja tiettyjä pikanäppäimiä, mutta suurempi ongelma on, että järjestelmä ei sammu kokonaan sammuttaessa. Huomasin tämän vasta äsken konetta sammuttaessa. Ubuntulle tarkoitettu fiksaus (Ubuntun Eee PC-yhteisön dokumentaatiossa) ei näytä auttavan Xubuntun kohdalla. Eeeuserin wikissä olisi vielä kaksi vaihtoehtoa, mutta en taida jaksaa enää kokeilla.

Eee PC 701 + Xubuntu = no go (näillä taidoilla). Seuraavaksi oikeasti Ubuntu Eee, en jaksa enää säätää.

Huom! Tässä pitkähkössä kirjoituksessa käyn läpi perus-Xubuntun asennuksen, minkä lisäksi raportoin muutamasta onnistumisesta ja epäonnistumisesta. Lisäksi kerron seuraavasta vaiheesta täydellisen Eee-käyttöjärjestelmän metsästyksessä.

Asensin elokuussa uudenkarheaan Eee PC 701:eeni Ubuntu 8.04.1:n (normaali jakeluversio, ei Eee-spesifinen distro) ja adammin Eee PC-Ubuntu-ytimen. Käytin Ubuntua yli kuukauden, kunnes kyllästyin järjestelmän kankeuteen. Itse käyttöjärjestelmä tuntui hyvältä ja monipuoliselta, mutta Eee PC:n yty ei tuntunut riittävän pieneenkään multitaskingiin tai (noin) 600×350-resoluutioisten divx-videoiden pyörittämiseen (VLC media playerillä).

Siispä palautin koneeseen alkuperäiskäyttöjärjestelmän (Xandros), otin käyttöön KDE-työpöydän ja kone tuntui taas nopeammalta. Ärsytys iski kuitenkin pian. Edelleen englanti-suomi-sekakielisyys, teemojen vähyys ja ohjelmien etsimis- ja asennusongelmat ajoivat takaisin Ubuntu-perheeseen. Tällä kertaa (eilen) ajattelin kokeilla Ubuntua kevyempää Xubuntua, jossa on Gnomen sijaan XFCE-työpöytä. Siinäkin pitäisi adammin kernelin toimia. Adammin kernel on yksi monesta Ubuntun konffaustavasta, jolla saa suurimman osan laitteista toimimaan.

Xubuntun asentaminen tapahtuu käytännössä samalla tavalla kuin Ubuntunkin, joten tässä hieman lyhennetty raportti Xubuntu-asennuksesta. Laajemmat selitykset asennukseen liittyen löytyvät aiemmasta Ubuntu-kirjoituksestani. Käytössäni on Eee PC 701 4G, mutta ohjeiden pitäisi päteä muihinkin Eee PC-malleihin. Huomioi, että kyseessä on normaali Xubuntu-jakelu, ei Eee-spesifinen distro kuten eeeXubuntu, joten pelkkä käyttöjärjestelmän asennus ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan säätöä ja konffausta.

Asennus

Asennus alkaa Xubuntu-cd-imagen lataamisella. Latasin imagen (544 Mt) Xubuntun sivuilta löytyvällä torrentilla, lataus oli todella nopea. Tämän jälkeen *.iso pitää siirtää USB-tikulle UNetbootin-ohjelmalla. Ohjelmaa ei tarvitse asentaa, pelkkä *.exen ajaminen käynnistää ohjelman. Ohjelma toimii myös Vistassa (käytössäni Vista Home Premium 64-bit). Alla screenshotit (klikkaamalla suuremmaksi) tikunvalmistelusta. Aikaa tikun tekemiseen meni noin 5 minuuttia.

Kun buuttaava USB-tikku on valmis, aloitetaan varsinainen asennus.

1. Liitä USB-tikku Eee PC:n vapaaseen USB-porttiin.
2. Käynnistä Eee PC ja paina ESC-nappia, kun Asuksen logo ilmestyy ruutuun.
3. Paina ESCiä seuraavassakin näkymässä.
4. Paina Shift + F10 päästäksesi buuttimenuun.
5. Valitse listalta USB-tikkusi ja jatka Enterillä.
6. Valitse avautuvalta listalta ensimmäinen (Default). “Live CD” käynnistyy muutamassa minuutissa, joten odottele rauhassa.
7. Valitse työpöydältä Install aloittaaksesi Xubuntun asennuksen.
8. Ensimmäisessä ikkunassa valitaan asennuskieli. Pelkältä tikulta voi asentaa englanninkielisen käyttöjärjestelmän, mutta valitessa kieleksi suomen, pitää koneessa olla toimiva verkkoyhteys.
9. Seuraavassa ikkunassa valitaan sijainti eli aikavyöhyke. Helsinki löytyy pitkän rullailun jälkeen Euroopan kaupunkien listalta.
10. Kolmanneksi valitaan näppäimistöjärjestys. Jotta näppäimistö tottelee kuten siihen on Suomessa totuttu, vasemmanpuoleiselta listalta pitää etsiä Finland ja oikealta valita ensimmäinen vaihtoehto (Finland). Alareunan tekstikentässä voi kokeilla, toimiiko näppäimistö asetuksilla oikein.
11. Neljännessä vaiheessa osioidaan tallennustila ja valitaan, minne käyttöjärjestelmä asennetaan. Jotta vältytään swap-osiolta, täytyy valita Manual.
12. Tämän jälkeen asennusohjelma listaa koneelta löytyvät osiot. Ensimmäiset (hda tai sda) ovat koneen sisäisiä tallennusvälineitä, loppupäästä löytyy mahdollinen muistikortti ja asennus-USB-tikku. Ensin pitää poistaa aiemmat osiot (siis koneen omien tallennusvälineiden osiot) valitsemalla ne yksikerrallaan ja klikkaamalla sen jälkeen Delete partition.
13. Kun vanhat osiot on tuhottu, valitaan jäljelle jäänyt iso Free space, ja osioidaan sen klikkaamalla New partition (kuva alla vasemmalla).
    
14. Avautuvassa ikkunassa määritellään uuden osion formaatiksi (Use as) Ext2 file system. Mount pointiksi valitaan / (kuva yllä oikealla).
15. Nyt uusi osio listataan osiolistalla. Sen valitsemalla Xubuntu asennetaan kyseiseen osioon. Koska jätämme swap-osion tekemättä, asennusohjelma varmistaa, että kaikki on menossa kuten pitää. Continue-napilla pääsee seuraavaan vaiheeseen.
16. Viimeisessä vaiheessa annetaan oma nimi, käyttäjänimi (kirjautumisnimi), salasana (kahdesti) ja koneen nimi (näkyy mm. lähiverkossa).
17. Lopuksi näytetään yhteenveto asennustiedoista. Install-napin painallus aloittaa asennuksen.

Asennus kestää koneesta ja tikusta riippuen 10-15 minuuttia. Asennuksen lopuksi kone pitää käynnistää uudelleen (Reboot). Ennen sammumista pyydetään poistamaan asennusmedia (USB-tikku) koneesta ja painamaan Enter.

Asennuksen jälkeen

Tuoreen asennuksen jälkeen Ethernet ja kirkkaudensäätö (Fn + F3/F4) toimivat. WLAN, SDHC-kortin mounttaus ja muut pikanäppäimet eivät toimineet. Asennettuna on muun muassa Firefox 3, Gimp, Totem Media Player ja Pidgin. OpenOffice.orgia koneelta ei löydy suoraan. Xubuntun asennuksen jälkeen file manager näyttää tyhjää tilaa 2.1 gigatavua (4 gigatavun levyllä).

Adamm’s kernel

Seuraavaksi asensin adammin kernelin täsmälleen samalla tavalla kuin Ubuntun kanssa aiemmin. Ohjeet löytyvät Ubuntu-ohjeiden puolivälin paikkeilta. Asennukseen tarvitaan toimiva Internet-yhteys, langallinen tässä tapauksessa, koska WLAN ei toistaiseksi toimi.

Adammin kernelin asentamisen jälkeen WLAN toimii. Lisäksi suoritin kolme adammin sivuilla mainittua hackia (#1 auto-load modules, #5 setup wireless toggle, #8 volume control hotkeys). SDHC-kortti ei edelleenkään mountannut, mutta sain sen korjattua Eeeuser.comin wikin ohjeen avulla:

1. Luo hakemisto, johon haluat kortin kiinnittyvän: sudo mkdir /media/SDHC
2. Avaa ‘etc/fstab’ -tiedosto tekstieditoriin (Xubuntussa mousepad): sudo mousepad /etc/fstab
3. Muokkaa riviä, joka sisältää sdb1:n seuraavasti: /dev/sdb1 /media/SDHC auto user,auto,exec,rw 0 0

Adammin kernelin asennuksen jälkeen tyhjää tilaa koneen 4 gigan levyllä on 1.9 Gt.

RiceeeyTweak

Päätin kuitenkin, että kokeilen jotain muuta adammin kernelin sijaan - jospa verkosta löytyisi parempaakin? Poistin adammin kernelin ohjeiden mukaan (un-installation) ja ajoin RiceeeyTweak-skriptin, joka sisältää pitkän listan Eee-fiksejä Ubuntulle (ja toimii myös muissa käyttöjärjestelmissä). En vain harmikseni huomannut, että tietenkin kyseistä skriptiä ajaessa pitää olla verkkoyhteys päällä. Tuloksena: edes LAN ei toiminut. Päätin, että jätän homman seuraavaan iltaan.

Tänään aloitin asennuspuuhat alusta, asensin Xubuntun uudelleen ja ajoin RiceeeyTweak-skriptin tällä kertaa kaikkien taiteen sääntöjen mukaan (langallinen verkkoyhteys käytössä). Ohjeet RiceeeyTweak-skriptin ajamiseen löytyvät englanniksi eee.ricey.co.uk-sivuilta. RiceeeyTweakin asentaminen kestää noin 5-10 minuuttia ja sen jälkeen toimii käytännössä kaikki Eee PC:n osat. Pikanäppäimet toimivat jopa OSD (on-screen display) -viestien kera. WLAN toimii. SDHC-kortti mounttaa ilman lisäkikkoja. Lisäksi koneeseen asentuu ylikellotussofta.

Mutta. Lyhyt ilo isosta riemusta: RiceeeyTweakin kahden loppufiksin (löytyvät ohjeiden lopusta) jälkeen Eee PC:ni ei enää käynnistynyt Xubuntuun, koska jokin tiedosto puuttuu. En siis tällä yhdellä kokeilukerralla voi suositella tätä fiksaus-tapaa, vaikka monet sitä kehuvat. Toisella yrityskerralla RiceeeyTweakilläkin todennäköisesti saisi aikaiseksi toimivan järjestelmän. Jos käyttöjärjestelmän käyttöönoton kanssa ei ole kiire ja aikaa on kahteen asennuskertaan yhden sijaan, RiceeyTweakia kannattaa kokeilla.

Seuraavaksi

Jos vielä kerran yrittäisin Xubuntua, joka muutaman tunnin katkonaisen käytön perusteella vaikutta selkeältä, simppeliltä ja toimivalta, asentaisin sen kaveriksi ehdottomasti adammin kernelin. Sillä sain kaikki tarpeelliset osat toimimaan.

Seuraavaksi (huomenna/loppuviikosta) kokeilen kuitenkin Ubuntu Eee 8.04.1-jakelua. Buuttaava USB-tikku on jo odottamassa asennusta. Kokeilen Ubuntu Eeen Hardy Heron versiota juuri sopivasti ennen Ubuntu 8.10 (Intrepid Ibex) julkaisua. Ubuntu Eeestäkin luvataan heti marraskuun alussa uutta versiota! Raportointi jatkuu…

Minun oli tarkoitus kirjoittaa tästä jo perjantaina, mutta perjantai-ilta meni migreenin kourissa. 

Asensin alkuviikosta Eee PC 701 4G:hen Ubuntu-käyttöjärjestelmän (8.04.1 Hardy Heron) ja siihen adammin Eeelle räätälöimän kernelin (ytimen). Asennus on samanlainen muillekin Eee-malleille, mutta jotkut ominaisuudet saattavat toimia eri tavoin eri malleissa.

Tässä selostus asennuksesta ja pikaiset kokemukseni.

Koska Eee PC-koneissa ei ole optista asemaa, Ubuntun asennus pitää hoitaa joko ulkoisen USB-aseman tai USB-tikun avulla. Myös SD-kortti-asennus on mahdollinen. Asennus-image (noin 700 Mt) pitää siis tavasta riippuen joko polttaa CD-levylle tai siirtää sopivalla työkalulla USB-tikulle/SD-kortille. Nämä ohjeet koskevat USB-tikku-asennusta.

USB-tikun valmistelu

1. Tarvitset aluksi toista tietokonetta. Lataa Ubuntun uusin desktop-versio esimerkiksi Ubuntu Suomen sivuilta. Sama asennusmedia sisältää asennustiedostot sekä englanniksi että muille kielille. Huomioitavaa kuitenkin on, että suomenkielinen asennus vaatii toimivan Internet-yhteyden asennuksen aikana. Itse asensin Ubuntun englanniksi.
2. Lataa UNetbootin-ohjelma, jonka avulla USB-tikusta tehdään buuttaava eli Ubuntu voidaan asentaa tikulta. Ohjelmaa ei tarvitse asentaa, vaan *.exe-tiedosto ajaminen riittää avaamaan softan.
3. Liitä vähintään 1 Gt:n USB-tikku USB-porttiin. Itse käytin Kingston DataTraveler-tikkua.
4. Avaa UNetbootin, valitse Distribution kohtaan Ubuntu ja versiovalikosta Ubuntusi versio.
5. Valitse Disc Image ja etsi koneeltasi lataamasi Ubuntu-image.
6. Valitse Typeksi USB Drive ja Driveksi oikea tikku.
7. Klikkaa OK, ohjelma valmistelee USB-tikkusi. Tämä kestää muutaman minuutin.

Asentaminen

Koska “live-CD” käynnistyy tikulta, kaikessa latailussa menee huomattavan kauan, joten odottele rauhassa edistymistä. Lopullinen käyttöjärjestelmä on nopeampi.

1. Liitä asennustikku Eee PC:n USB-porttiin ja käynnistä Eee.
2. Kun ruudulla näkyy Asuksen logo, paina Esc-näppäintä. Aikaa on vain muutama sekunti.
3. Seuraavaksi ruudulla pyydetään painamaan Shift+F10, joten tee niin. Aikaa on jälleen vain muutama sekunti.
4. Valitse avautuvasta listasta boot-laitteeksi USB-tikkusi ja paina Enter.
5. Valitse avautuvasta listasta Default, jolloin “live-CD”-ympäristön lataaminen alkaa. Odottele rauhassa. Tämä ei vielä aloita minkäänlaista asennusta.
6. Kun live-käyttöjärjestelmä on latautunut, voit rauhassa testata sitä. Huomioi, että järjestelmä on lopullista käyttöjärjestelmää hitaampi. Koska Eee PC:n näyttö on pieni, kaikki ikkunat eivät välttämättä näy kokonaan ruudulla. Oletusarvoisesti Ubuntussa on Compiz-niminen näyttötehoste-ohjelma käytössä, mikä estää Alt+hiiri-yhdistelmän käytön ikkunoiden liikuttelemiseksi. Compizin saa pois seuraavasti: valitse System > Preferences > Appearance > Visual Effects (välilehti), ja valitse None. Sen jälkeen voit raahata ikkunaa mistä tahansa kohdasta pitämällä Alt-näppäintä pohjassa saman aikaisesti. Alareunasta ikkunaa löytyy Close-nappi.
7. Kun haluat aloittaa asennuksen, valitse työpöydältä Install. Eteenpäin asennuksessa päästään Forward-napilla, taaksepäin Back-napilla.
8. Ensimmäisenä asennuksessa valitaan kieli, jolla käyttöjärjestelmä halutaan asentaa. Englanninkielinen järjestelmä asentuu tikulta, mutta suomenkielistä varten tarvitaan toimiva internet-yhteys.
9. Seuraavaksi pyydetään valitsemaan kaupunki: valinta tehdään Select city-pudotusvalikosta. Kaupungin avulla määritetään aikavyöhyke, joten Suomessa riittää, kun valitsee Helsingin.
10. Seuraava asetus on näppäimistöasettelu: valitse vasemmalta Finland ja oikealta Finland - classic, jotta käytössäsi on normaali suomalainen näppäimistöasettelu. Alareunassa on tekstikenttä, jossa voi testata valittua näppäimistöasettelua.
11. Seuraavaksi valitaan, mille medialle ja millä asetuksilla Ubuntu asennetaan. Jos valitset Guided > 4 GB ATA… -vaihtoehdon, Ubuntu asennetaan oletusasetuksilla swap-tiedostoineen* kaikkineen sisäiselle SSD-levylle. Toisena vaihtoehtona on tehdä valinnat manuaalisesti (Manual). Suosittelen käyttämään jälkimmäistä vaihtoehtoa.
12. Manual-valinnan jälkeen ruudulla listataan järjestelmän havaitsemat mediat ja osiot. /dev/sda on sisäinen SSD-levy, /dev/sdb on USB-tikku. Valitse /dev/sda:n osiot /dev/sda1 ja /dev/sda2 yksi kerrallaan ja valitse alareunasta Delete partition (poista osio). Tällä poistetaan nykyiset sisäiset osiot. /dev/sda muuttuu Free spaceksi eli vapaaksi tilaksi.
13. Valitse Free space ja valitse alareunasta New partition, jolla luodaan vapaasta tilasta uusi osio.
14. Avautuvassa ikkunassa valitse Typeksi Primary, New partition sizeksi täydet 4001, Locationiksi Beginning, formaatiksi (Use as) Ext2**, ja Mount pointiksi “/”. Asennusohjelma alustaa Eeen sisäisen tallennustilan.
15. Ruksaa uusi /dev/sda ext2 -osio ja jatka seuraavalle sivulle. Asennusohjelma valittaa swap-tiedoston puuttumisesta, mutta jatka eteenpäin.
16. Anna käyttäjätiedot (nimi, kirjautumisnimi, salasana) ja tietokoneen nimi.
17. Asennusohjelma tarjoaa yhteenvedon asennustiedoista. Valitse Install, jotta asennus alkaa. Asennus kesti minulla yli puoli tuntia. Kone käynnistyy asennuksen päätteeksi uudelleen.

* Swap-tiedosto osio, jota käyttöjärjestelmä käyttää virtuaalisena muistina. Eee PC:n kohdalla tämä on kahdella tapaa huono asia: se vie osan muutenkin vähästä tallennustilasta ja aiheuttaa SSD-levylle ylimääräisiä kirjoituskertoja. SSD-levyt eivät kestä ikuisesti niille kirjoittamista, joten kaikki mahdolliset turhat kirjoituskerrat on hyvä minimoida. Lisäksi, jos alkuperäisen 512 megatavun muistikamman päivittää esimerkiksi gigan tai kahden gigan kammaksi, virtuaalimuistia ei edes tarvita.

** Ext2 on journaloimaton levyformaatti ja tällä kirjoitusmäärä SSD-levylle saadaan pienemmäksi kuin käyttämällä Ext3-formaattia. Näistä voi lukea lisää esimerkiksi Wikipediasta.

Ensiasennuksen jälkeen

Ensimmäisellä käynnistyskerralla Ethernet ei toiminut, mikä on ilmeisesti aika yleinen vika. Se korjaantui uudelleenkäynnistyksellä. Pääsin koneella siis langallisesti nettiin ja järjestelmä tarjosi heti yli sataa päivitystä. En päivittänyt vielä, koska aioin asentaa adammin kernelin.

Ennen räätälöidyn kernelin (ytimen) asennusta, käynnistymiseen kesti 1 min 30 - 1 min 45 sekuntia. Vapaa tallennustila sisäisellä SSD-levyllä (4 Gt) oli ennen kerneliä 1.5 Gt. Perusasennuksen jälkeen en oikeastaan testannut, mikä toimisi ja mikä ei, koska olin lukenut, että aikalailla mikään ei toimi. Näytön kirkkauden säätäminen onnistui pikanäppäimillä Fn+F3 ja Fn+F4. SD-korttipaikka ei osannut mountata SDHC-korttiani.

Asennettuna oli muun muassa Pidgin (”mese”), OpenOffice (”Microsoft Office”), GIMP (kuvankäsittelyohjelma), liuta pelejä, Firefox ja musiikki- ja videosoittimet.

Adammin kernelin asennus

Adammin kernelin asennusohjeet löytyvät adammin sivuilta, mutta seuraavassa ne suomeksi. Adammin kernelin pitäisi vaikuttaa koneen toimintaan muutenkin kuin komponenttien toimivuuteen. Kernelin sivuilta löytyy lista ominaisuuksista, jotka toimivat ennen ja jälkeen kernelin käyttöönoton.

Päivitys, Eee PC 901/1000: Ubuntun perusasennuksen jälkeen 901/1000:n verkkokortit eivät toimi lainkaan. Tästä syystä näiden mallien kohdalla adammin kernel pitää asentaa ilman nettiyhteyttä käyttämällä USB-tikkua. Ohjeet tähän löytyvät kernelin sivuilta.

1. Avaa terminaali (Applications > Accessories > Terminal).
2. Kirjoita seuraavat rivit terminaaliin, ne lisäävät Array.orgin asennuslähteiden joukkoon. Paina Enteriä jokaisen rivin jälkeen.wget http://www.array.org/ubuntu/array.list
sudo mv -v array.list /etc/apt/sources.list.d/
3. Asenna seuraavaksi asennuslähteen public key:wget http://www.array.org/ubuntu/array-apt-key.asc
sudo apt-key add array-apt-key.asc
4. Seuraavaksi päivitä asennuslähdelista: sudo apt-get update
5. Asenna seuraavaksi adammin kernel: sudo apt-get install linux-eeepc linux-headers-eeepc
6. Käynnistä kone uudelleen.
7. Paina Esc-nappia GRUB-tarkistuksen aikana ja tarkista, että 2.6.24-20-eeepc-kernel on listalla ensimmäisenä. Jos näin ei ole, siirry sen kohdalle ja paina Enter.

Adammin kernelin asentamisen jälkeen

Kernelin myötä käynnistymisaika lyhentyi melkein puoleen eli 45-50 sekuntiin. Tyhjää tallennustilaa kernelin asennuksen jälkeen oli 1.4 Gt. WLAN toimii, samoin äänet. Järjestelmän pitäisi nyt olla myös optimoitu Pentium-M-prosessorille. Web-kamerankin pitäisi toimia, mutta en ole päässyt sitä testaamaan. Minulla ei ole koneella ohjelmaa, jolla sitä voisin testata, koska Pidginillä en saanut web-kameraa käyttöön. Kernelin sivujen mukaan kameran pitäisi toimia ilman lisäsäätöjä. Testasin web-kameran toimivuutta Cheese-ohjelmalla: kamera toimii! Se piti vain käydä ottamassa käyttöön BIOSissa. Jostain syystä Ubuntu-asennus disabloi kameran.

Kernelin asennuksen jälkeen latasin kaikki 107 tarjolla ollutta päivitystä (yhteensä melkein 120 Mt). SDHC-kortti tunnistuu ja toimii hyvin. Tässä uudessa 701-yksilössä SD-korttipaikka toimii ilman ongelmia ja todella paljon nopeammin kuin huoltoon viedyssä ja lopulta huoltoon jääneessä 701:ssa.

Lisäsäädöt

Adamm listaa sivuillaan kymmenisen lisäsäätöä, jolla pitäisi saada loputkin puutteelliset osat toimimaan. Ensimmäinen hack kannattaa ainakin tehdä. Se määrää järjestelmä lataamaan tarvittavat erikoismoduulit käyttöön käynnistyksen yhteydessä. (päivitys 16.11.2008: adamm on uusinyt nettisivut eikä sivuilta enää löydy lisäsäätöjä) Lisäksi kannattaa korjata Eeeuserin wikin ohjeissa mainittu sammuttamisongelma. Muuten Eee ei oikeasti sammu vaan sammuttaa vain näytön.

Oma kokemukseni adammin sivuilla listatuista lisäsäädöistä on, että huomaan vain Hack #13:n vaikutuksen. Ubuntu-yhteisössä neuvotaan, miten käyttöjärjestelmän fontit saa hieman pienemmiksi, jolloin esimerkiksi valikot vievät vähemmän tilaa.

En saanut adammin tai Eeeuserin wikin ohjeiden perusteella pikanäppäimiä (WLAN (Fn+F2) ja äänensäätö (Fn+F7, Fn+F8, Fn+F9)) toimimaan. Mikrofoni lisäsäätöä en ole edes tehnyt enkä lepotilan jälkeisen äänen fiksausta.

Muita kokemuksia

Ubuntu toimii koneella ihan hyvin, ottaen huomioon että 701:n noin 630 MHz:n kellotaajuudella toimiva prosessori ei täytä Ubuntun minimivaatimuksia. Selvää hidastelua on silti havaittavissa ja System Monitoria seuratessa prosessorin käyttö on jatkuvasti yli 80 prosentin, jos edes jokin ohjelma on auki. Päivitin muistin määrän 2 gigatavuun, mutta sillä ei tunnu olevan vaikutusta koneen jouhevuuteen ja muistinkäyttö on pysynyt koko ajan selvästi alle 500 Mt:n.

Vaikka käyttöjärjestelmä toimiikin hieman hitaanlaisesti, pystyy tällä silti hyvin pyörittämään esimerkiksi GIMP-kuvankäsittelyohjelmaa. En tosin ole yrittänyt tehdä sillä vaativampia juttuja - eihän näytön resoluutio edes sopisi sellaiseen - mutta kuvien koon, kirkkauden ja kontrastin säätäminen on onnistunut ihan näppärästi, vaikka nettiselain olisikin yhtä aikaa päällä. Musiikkia (mp3-tiedostoja) kuunnellessa on havaittavissa satunnaista katkeilua, mutta se ei häiritse. Videoita en ole vielä katsonut, mutta voisin kuvitella, että ihan täysin jouhevasti ei normaali Divx-tiedosto pyörisi.

Uskoisin kuitenkin, että 1.6 GHz:n Atomilla Ubuntun käytössä ei olisi mitään ongelmaa, vaikka auki olisi useampi ohjelma yhtä aikaa, joten 901:n ostavat voivat huoletta kokeilla perus-Ubuntua. Ja senkin vuoksi kannattaa kokeilla, että perus-Xandrosiin on helppo palata, jos Ubuntu ei miellytä. Ja kannattanee nimenomaan kokeilla alkuperäis-Ubuntua. En tutkimisesta huolimatta ole saanut selville, mitä lisäarvoa esimerkiksi Eeebuntu tai Ubuntu Eee, Eee PC:lle räätälöidyt jakelut antaisivat, koska adammin kernel hoitaa WLANit ja kamerat kuntoon.

Seuraavaksi

Lähipäivinä aion todennäköisesti testata jotakin saatavilla olevaa ylikellotusvaihtoehtoa. 701:ssä on nimittäin prosessori, joka on alikellotettu 900 MHz:stä 630 Mhz:iin, ja tällaisenaan käyttö on suoraan sanottuna hieman liian kankeaa. Pieni lisäruiske ei 701:ssä olisi pahitteeksi. BIOSin kautta ylikellotus ei onnistu ja monien käyttämä Eeectl-ylikellotusohjelma toimii vain XP:ssä.

Jos ylikellotus ei auta, saatan testata Xfce-työpöytäympäristöä, joka on kevyempi kuin Ubuntussa oletuksena käytössä oleva Gnome. Jos tämäkään ei auta tekemään järjestelmää vilkkaammaksi, palaan Xandrosiin ja etsin jonkin kevyemmän Linuxin. Ilmeisesti Ubuntuun pohjautuva CrunchBang olisi kevyempi ja sen saa konffattua toimivaksi, joten se on varmasti testauslistalla. Arch Linux on kuulemma vaativampi järjestelmä, joten en tiedä viitsinkö alkaa sitä kokeilemaan. Muitakin kevyitä saa ehdottaa jo etukäteen! Kerron projektin edistymisestä jatkossakin.

Päivitys: *seuraavana päivänä* Illan konetta käytettyäni totesin, että kyllä tässä 701:ssä riittää tehot ilman ylikellotustakin peruskäyttöön. Kone on tällä hetkellä sohvapöytäläppärinä ja sitä käytetään enemmän tai vähemmän esim. tv:tä katsoessa surffilautana. Tänään ei ole prosessori pyörinyt läheskään täysillä, kumma juttu. Lisää raportointia tulossa lähiaikoina!

Päivitys: Testasin web-kameran toimivuutta Cheese-ohjelmalla: kamera toimii! Se pitää vain ensin käydä ottamassa käyttöön BIOSissa. Jostain syystä kamera on disabloitu Ubuntu-asennuksessa.

Kanadalainen Adam McDaniel on kehittänyt koko kesän ajan räätälöityä Ubuntu-kerneliä (ydintä), jonka avulla Ubuntu-käyttöjärjestelmä (Hardy Heron 8.04 ja uudemmat) toimisi “out of the box”, eli ilman lisäkikkailuja, Asus Eee PC-miniläppäreissä. Ensin Adam (adamm) koodasi kernelinsä toimimaan 701-mallissa, sen jälkeen hän lisäsi tuen 900-mallille, ja vihdoinkin eilen hän julkaisi kernelin, jossa täysi tuki 901/1000-malleille!

Uusimman kernelin (2.6.24-21-eeepc) asentamisen jälkeen uusimmissakin Eee PC-netbookeissa toimii seuraavat komponentit ja ominaisuudet ilman lisäsäätämistä:

• Langallinen lähiverkko (Asuksen atl1e module)
• Langaton lähiverkko (Ralinkin rt2860sta module)
• Täysi WEP- ja WPA-tuki langattomille yhteyksille (Ralinkin patch)
• Täysi äänikorttituki (AlsaProject code)
• ACPI + Bluetooth -tuki (patched eeepc-acpi module)
• Käytössä SMP (hyperthreading your Intel Atom CPU)
• Jatkuva USB-tuki (”always-on” patch)

Kernel on myös taaksepäin yhteensopiva eli sen voi yhä asentaa myös vanhempiin Eee PC-malleihin. 701/900-malleille pitää kernelin asennuksen jälkeen vielä tehdä jälkiasennustoimenpiteet, mutta, kuten sanottu, uudemmissa malleissa tätä ei tarvitse tehdä.

Päivitys: Raporttini Ubuntun ja adammin kernelin asennuksesta Eee PC 701 4G:hen.

Koska kyseessä on Ubuntu-kernel, Ubuntu pitää olla asennettuna koneelle ennen kernelin lataamista. Adammin kerneliä voi käyttää sekä perus-Ubuntun (Ubuntu Suomen kotisivut) että jo valmiiksi Eeelle räätälöidyn Ubuntu Eeen kanssa. (Ubuntusta on saatavilla myös muita Eee-jakeluja.) Ubuntun asentaminen onnistuu ulkoisen optisen aseman, USB-muistitikun tai SD-kortin avulla. Sekä Ubuntun että Ubuntu Eeen kotisivuilta löytyy ohjeet asennus-USB-tikun tekemiseen ja käyttöjärjestelmän asentamiseen.

Adammin kernelin asennusohjeet löytyvät kernelin kotisivuilta.

Ubuntu lyhyesti

Ubuntu on avoimesta lähdekoodista koostuva ohjelmakokonaisuus, joka perustuu Linux-ytimeen. Ubuntun filosofia on pohjana koko Ubuntun yhteisön toiminnalle. Se perustuu ajatuksille siitä, että ohjelmistojen pitää olla ilmaisia, ihmisten pitää saada käyttää niitä omilla kielillään ja mahdollisimman esteettömästi, ja että vapaus muuttaa ohjelmaa haluamallaan tavalla on käyttäjän perusoikeus.

Ubuntu on siis täysin ilmainen käyttöjärjestelmä, joka on saatavilla myös suomeksi. Se on nykyään maailman suosituin Linux-jakelu. Ubuntussa on oletuksena GNOME-työpöytäympäristö, mutta siihen voi myös helposti asentaa muita työpöytäympäristöjä, kuten monipuolisempaa konffausta tarjoavan KDE:n, jolloin Ubuntusta tulee Kubuntu, tai keveymmän Xfce:n, jolloin lopputuloksena on Xubuntu.

Ubuntun keskeiset ideat ovat käytettävyys ja helppo päivitettävyys. Ubuntun mukana toimitetaan kaikki tarpeellisimmat ohjelmistot, kuten OpenOffice.org (”Microsoft Office”), GIMP (kuvankäsittely), uusin Firefox (selain) ja Pidgin (”mese”). Lisäohjelmistojen asennus on helppoa ja se hoidetaan käyttöjärjestelmän pakettienhallinnan kautta (Synaptic) suoraan verkosta.

Ubuntua voi myös kokeilla ilman, että sitä tarvitsee asentaa koneelle. Kyseessä on Live CD, joka sisältää myös käyttöjärjestelmän asennustyökalun. Live CD tulee sivutuotteena, kun Ubuntusta tekee asennus-CD:n tai -USB-tikun. Tästä löytyy lisätietoa esimerkiksi Ubuntu Suomen kotisivuilta.