Vasta eilen kirjoitin, että loppuvuoden projektina on etsiä ja ostaa paras/sopivin alle 500 euron digijärjestelmäkamera. Kolme lukijaa kommentoi postaukseen, että Nikon D60 -kamerasta on turkulaisen Rajala Cameran verkkokaupassa houkutteleva tarjous. Tämän vuoden alussa julkaistun kameramallin saa omaksi 399 eurolla. Lisäksi pakettiin sisältyy Nikkor AF-S DX 18-55/3.5-5.6G ED II -objektiivi ja Nikon SB-400 -perussalama
.

Hinta on todella kilpailukykyinen, sillä kyseistä kameraa ja mainittua objektiivia myydään muissa kaupoissa vähintään 50 euroa korkeammalla hinnalla. Lisäksi salama maksaa kaupasta riippuen 80-100 euroa. Tarjous oli niin houkutteleva, että jo tänään päädyimme Nikonin kameraan ja laitoimme laitteen tilaukseen. Harmillisesti se ei ehdi viikonlopuksi perille, mutta onpa seuraavalle viikonlopulle tekemistä, kun aloitamme hienouksien opettelun.

Kamera vaikutti pikaisen nettikierroksen perusteella laadukkaalta ja aloittelijan käyttöön tarpeeksi monipuoliselta. Lisäobjektiiveilla kameraan saa lisää potkua. Ennen ostopäätöksen sinetöimistä kävimme hiplaamassa eri kameramalleja paikallisissa elektroniikkamarketeissa, ja Nikon vaikutti tämän hintaluokan kameroista jämäkimmältä. Canon EOS 1000D oli jotensakin muovisen oloinen eikä se istunut käteen läheskään niin hyvin kuin D60. Nikonin kameran tallennusvälineenä on SDHC-kortti, joten ajelehtiva Transcendin 8 gigatavun kortti saa töitä. Kameran mukana toimitettavan akun kaveriksi hankimme myöhemmin vaihtoakun matkoja varten. Luultavasti paketissa oleva objektiivi kelpaa normaalikuvauksessa meille varsin hyvin, mutta jonkinlainen makro-objektiivi pitää hankkia piakkoin.
Speksejä ja arvosteluita lukiessa D60:stä paljastui muutama “ominaisuus”, joiden emme kuitenkaan antaneet häiritä ostopäätöstä. Totuttelua vaativa vajavaisuus on, että kameran näyttöä ei voi käyttää etsimenä. Olen tottunut nykyisellä digipokkarilla kuvaamaan aina näytön avustamana. Kuvaustyyli sopii toki paremmin pokkarikameralle kuin digijärkkärille. Oikealla Kameralla on khuulimpaa kuvata “vanhanaikaisella tyylillä”. Toinen vajavaisuus on, ettei kameran runko itsessään sisällä automaattitarkennusmoottoria. Jotta automaattitarkennusta voi käyttää, täytyy käytettävässä objektiivissa olla sellainen. Näitä ovat esimerkiksi Nikkor AF-S- ja AF-I-objektiivit. Automaattitarkennus voi esimerkiksi juhlissa ja pirskeissä kuvatessa olla tarpeellinen ominaisuus, mutta muissa tilanteissa on varmasti tyydyttävämpää kikkailla käsitarkennuksella. Pääsisipä jo opettelemaan!

Meidän on tarkoitus viimeistään jouluksi hankkia parempi kamera. Tällä hetkellä kuvaukset hoituvat melkein 3 vuotta vanhalla Canon PowerShot A520-digipokkarilla. Sillä saa otettua “ihan laadukkaita kuvia” ja jopa makrot toimivat kohtuullisesti, mutta tietenkään se ei pärjää digijärkkärille. Nyt pitäisi saada aloittelijan digijärjestelmäkamera (DSLR), jolla voisi ottaa valokuvia isolla V:llä. Budjetti ei ole järin suuri, kamera ja perusobjektiivi saisivat maksaa korkeintaan 500 euroa, miellään tietenkin vähemmän. Salama jäänee ostettavaksi myöhemmin, jos ei löydy sopivaa settiä. Joka tapauksessa paras vaihtoehto tällä budjetilla on ostaa runko+objektiivi-paketti.
Vaihtoehdot rajautuvat käytännössä hinnan mukaan. Tarkistin jo, ettei tämän hintaluokan kameroita saa Saksasta oikeastaan halvemmalla kuin Suomesta. Mahdollinen hintaero hupenee toimituskuluihin. Suurempaa hintaeroa on vasta kalliimmissa kameroissa. Suomalaiskaupoista budjettiin voisi osua seuraavat kamerat (perusobjektiivipaketissa): Sony Alpha DSLR-A200, Olympus E-420, Olympus E-510, Canon EOS 1000D, Nikon D40 ja Nikon D60.

En ole vielä kolunnut aihealuetta kauttaaltaan, mutta toistaiseksi on selvinnyt, että Sonyn salamakenkä on kuulemma “erikoinen”, joten sopiva salama pitäänee ostaa rajatusta porukasta. Lisäksi Sony ja Olympus käyttävät erikoisempia muistikorttityyppejä. SD(HC)-korttituki olisi positiivinen ominaisuus, sillä nurkissa pyörii ylimääräinen 8 Gt SDHC-kortti. Toki, parillakymmenellä eurolla saa 2 gigatavun CompactFlash-kortin, jota Sony tukee (Nikonin lisäksi). Eiköhän 2 Gt riittäisi alkuunsa. Canon EOS 1000D on kevyesti riisuttu malli EOS 450D-mallista, mutta ilmeisesti se kelpaa aloittelevan valokuvaajan työkaluksi. Tästä se selvittely, vertailu, punnitseminen ja etsiminen alkaa.


Apple julkisti pari päivää sitten uuden 3G:llä ja GPS:llä varustetun iPhonen. Muilta ominaisuuksiltaan puhelin vastaa aiempaa vajaa vuosi sitten julkaistua iPhonea. Myös ulkomuoto päivittyi aavistuksen. Julkaisun myötä puhelin tulee saataville useissa maissa, muun muassa Suomessa. Aiemmin iPhone on virallisesti toiminut vain Yhdysvalloissa, tietyn operaattorin kytkypuhelimena. Toki modattuja iPhone on voinut käyttää muuallakin maailmassa.
Suomessa TeliaSonera on toistaiseksi ainoa, joka on ilmoittanut ryhtyvänsä myymään iPhonea. Tästä voisi päätellä, että iPhone on Suomessa sidottu TeliaSoneran liittymään eli sitä myytäisiin kytkykauppana. Ennakkotilauksia voi ilmeisesti jo jättää ja puhelin tulee saataville heinäkuun 11. päivä. Suomen hinnoittelusta ei ole vielä tietoa. Yhdysvalloissa Apple on luopunut yhden operaattorin periaatteesta ja uutta iPhonea saakin jatkossa melko huokeasti. Pienemmällä 8 gigatavun muistilla varustettu iPhone maksaa 199 dollaria (129 €) ja 16 gigatavun muistilla varustettu 299 dollaria (193 €). Puhelimen ostajan pitää lisäksi sitoutua kytkysopimukseen. iPhone on saatavilla sekä mustana että valkoisena.

Itse en ole varsinaisesti kiinnostunut Apple iPhonesta, mutta kosketusnäyttö voisi olla mielenkiintoinen ainakin testata. Hipaisunäppäimillä varustettuja puhelimiahan on jo saatavilla (esimerkiksi LG:llä), mutta kosketusnäytöllisessä puhelimessa koko näyttö on hipaisteltavissa. Tänään on uutisoitu, että Flickr!-kuvapalveluun on vuotanut ilmeisen aitoja kuvia tulevista Nokian puhelinmalleista, joista löytyy muun muassa kosketusnäyttö. “Vuotoa” epäillään julkisuustempuksi ja markkinointikikaksi, jolla Nokia yrittäisi saada mahdolliset iPhonesta kiinnostuneet odottamaan Nokian vastaavia malleja. Kuvat on jo poistettu Flickr!:stä, mutta netistä niitä silti vielä löytyy.

Kuvat: Engadget.
Viime päivinä, aiemman kirjoitukseni jälkeen, olen panostanut Nintendo Wiin etsimiseen ihan liikaa. Viime viikon lopulla nimittäin paljastui, että minulla on töitä ainakin tämän vuoden loppuun asti. Tästä syystä en enää harkiste Wiin ostamista vaan olen päättänyt hankkia sellaisen.
Ostoa pitäisi kuitenkin lykätä ainakin kesä-heinäkuun vaihteeseen, mutta kovasti sormissa polttelee jo päästä pelaamaan. Se näyttää mainoksissa niin mukavalta touhulta! Wii olisi loistava ohjelmanumero illanviettoihin.

Riippuen tilanteesta, Wiin hintatasosta ja mahdollisista tarjouksista, saatan ostaa Wiin ihan uutena. Harkitsen kuitenkin vakavasti, että ostaisin vähän käytetyn ja uudehkon konsolin. Käytettynä voisi saada yhdessä paketissa suhteessa halvemmalla muutaman lisätarvikeen, jotka on pakko ostaa kuitenkin.
Kiikarissa on peruskonsolin ja tarvikkeiden lisäksi, joko uutena tai käytettynä tai sopivana yhdistelmänä ainakin seuraavat:
- toinen remote-ohjain ja siihen nunchuk-lisäohjain
- Super Mario Galaxy -peli
- Mario Kart -peli (sisältää Wii Wheel -ratin)
- toinen Wii Wheel -ratti
Näiden lisäksi voisin haluta Wiille jonkin kunnollisen golf-pelin (esimerkiksi Tiger Woods PGA 07) ja jonkin muun urheilupelin kuten EA Sportsin NHL:n. NHL menee golfin edelle. Virtual Consoleen haluaisin ainakin Super Mario 3:n (NES).
Olen törmännyt jo useampaan hyvältä vaikuttavaan Wii-pakettiin sekä Huuto.netissä että muualla. Selvästi on nähtävissä, että käytettynä ostaessa pelit ja ohjaimet saa halvemmalla, jos vain paketissa on juuri sopivat roippeet mukana. Jos päädyn ostamaan lisäohjaimia uutena, tilaan ne luultavasti Saksasta, josta ne saa noin 30% halvemmalla kuin Suomesta.
Seuraavat viikot täytyy tiukasti seurata eri myyntipalstojen tarjontaa, jottei täydellinen paketti mene silmien ohi. Kunpa joku myisi vähän käytettyä Wii:tä kaksilla ohjaimilla ja kahdella juuri oikealla pelillä! Huoh, edessä pakkomielteiset viikot.
Olen päättänyt, että jos saan jatkaa nykyisessä työssäni vielä heinäkuunkin jälkeen (tai saan vastaavanlaisen toisen työn), ostan syksyn mittaan muutaman kivan vimpaimen. Toki listani voisi olla hyvinkin pitkä ja kallis (42″ taulutelevisio, uusi VW Golf,…), mutta yritän pysytellä kohtuuden rajoissa, koska parisen viikkoa sitten avaamamme Veikkaus-tilikään ei ole vielä poikinut pennosia. Viimeistään syksyllä olisi siis kiva ostaa ainakin seuraavat värkit.
Creative Zen on Creativen uudehko mp3-soitin, joka on vain luottokortin kokoinen ja painoa on alle 60 grammaa. Zenissä on 2.5 tuuman värinäyttö, muistin laajennuksen mahdollista SD-korttipaikka ja epäoleellisia ominaisuuksia kuten kalenteri, tehtävälista ja hälytystoimintoja. Flash-muistilla varustettu soitin on saatavilla 2, 4, 8, 16 ja 32 gigatavun muisteilla. Itselläni olisi kiikarissa 4 Gt:n malli, jota myydään noin sadan euron hintaan. Muropaketin vertailussa Creative Zen on voittaja ja järkivalinta, kun vastassa on iPod nano.

Nintendo Wii on legendaarisen pelikonsolivalmistaja Nintendon uusin konsoli, joka on ollut markkinoilla 1,5 vuotta. Nintendon “matolaatikko” (8-bittinen Nintendo Entertainment System) oli lapsuuden suuri haave, mutta silloin oli tyytyminen naapureiden luona pelailuun. En ole koskaan jaksanut kiinnostua väkivaltaisista taistelupeleistä vaan autopelit, tasohyppelyt ja urheilupelit ovat olleet ykkössuosikkeja. Nintendo Wii vaikuttaa sekä televisiomainosten että Nintendon nettisivujen mukaan harmittomalta koko perheen konsolilta, joka olisi mukavaa illan viihdettä. Peruspaketin mukana toimitetaan Wii Sports -pelikokoelma, joka tarjoaa urheilullisia haasteita muun muassa nyrkkeilyn ja keilailun parissa. Lisäksi Wiissä on Virtual Console, joka mahdollistaa, että konsolin muistiin voi ladata maksullisia klassikkopelejä Nintendo-historian ajalta. Oi! Tämän avulla pääsisi pelaamaan jälleen Super Mario Bros 3:sta!

Wacom Bamboo on Wacomin piirtopöytä valmistajan valikoiman edullisimmasta päästä, mutta se täyttäisi varmasti tämän hetkiset tarpeeni. Ostaisin A6-kokoisen piirtopöydän, jonka hinta pyörii noin seitsemänkymmenen euron tietämissä. Luulisin, että piirtopöytä helpottaisi kuvankäsittelyä kovasti. Tarkkakaan hiiri ei ole yhtä hyvä kuin kynä. Piirtopöytää voi käyttää myös muissa toiminnoissa hiiren sijaisena, mutta en usko, että kokonaan siirtyisin pöydän käyttöön.
